Keilat kumoon

Heissan taas viikon tauon jälkee! Keskiviikkona Janika kävi lelumyyjä työhaastattelussa ja sen jälkee mentii keilaa meidän ruotsalaisnaapureiden kaa. Mitään muutosta ei ollu vuosien aikana tapahtunu, edellee olin huono, tosi huono.  Heti ku päästii keilapaikalle nii Janikalle soitettii et se sai työn ja sen pitää tulla perehdytyksee. JEEEE!!! Suomennettuna tää tarkottaa siis sitä et meidän Balireissu toteutuu, olen siis very happy. Okei oisin ilman tota Baliosiotakin. :D Eli ku Janika hetkeks häippäs nii olin sit ainoo joka ei juonu, ja silti olin huonoin vaikka muut promilleissa pelaski... Mun pistesaldo oli luokkaa 0-3 keilaa kumoon per vuoro ja sit ku kaikki lähti hakee juotavaa nii jäin yhen svedun kaa kahestaa siihen, se oli vaa et joo voit heittää nyt ton mun kaverin vuorolla, se on sen ansainnu (et minä heitän sen vuorolla) kerran lähti hakee juotavaa. Olin vaa et okei, ja mitä tein? Kaadoin kaikki keilat kerralla, minä!!! Ja toisen vuorolla... Kaikki oli hieman yllättyneitä tästä.

Perjantaina ku Janika oli töissä nii minä käppäilin Southportiin, kirjastoon ja Telstralle ostaan lisää nettiaikaa tabletille ja maksoin itteni taas kipeeksi siitä. Jos jotain on Suomesta ikävä nii rajatonta nettiä... Kirjastosta bongasin myös Taru sormusten herrasta leffat, ja koska Janika ei niitä ole nähnyt, niin lainasin ne. Samalla voidaa vähä nostattaa myös Uuden-Seelannin reissun lähtöfiiliksiä. Jee. Paljastu et myöskää Elina ei oo nähny kyseisiä leffoja, eli joku päivä meillä on kunnon tsh maraton täällä. Perjantai-illan suunnitelmana oli lähtee ulos. Aloteltii kämpillä ja tänne tuli Elinan ja Katan aussituttuja käymää. Mua ei tää aussiseura innostanu nii karkasin loppuillaks naapuriin sveduille. :D Sitte ku nää muut oli lähössä jo baarii, ne tuli ilmottaa asiasta mulle. Sovittii et ne jättää oven auki et pääsen hetken päästä hakeen kengät, laukun, rahat yms. Sitten ku n. 10min päästä meen meidän ovelle, nii se on lukossa, great!! Sain sitte poikien parvekkeen kautta kiipeillä meidän parvekkeelle, vähän oli pelottavaa mut ilman vahinkoja selvisin. :D Baarin jälkee sit rantauduttii Janikan kaa ekana kämpille ja ilmastoinnin kaukosäädin oli kadonnu, me nukutaa sen ilmastoinnin alla ja se puhalsi aika kylmästi. Fiksuna menin parvekkeelle huutaa sveduja, et jos saadaa käyttää niiden kaukosäädintä, no sekää ei oikee toiminu nii mentii sit niille yöks. Varmaa mahtavalta näyttäny ku minä ja Janika maanmatosen, pöllönpoikasen ja ilmapatjan kaa vedettii tossa käytävällä... Aamulla heräsin jo seittemältä ja ryömittii Janikan kans kotii, huomasin vaa et ku yöllä kävelin suoraa ovelta sohvalle ja simahdin siihen, nii ilmeisesti sohvalle oli kaatunu joku juoma jo aiemmin, nii aamulla se näytti lähinnä siltä et oisin kussu housuun, ahahahahah. Eli svedut varmaa kutsuu mua tällä hetkellä nimellä sohvan kastelija.

Tän päivän ylläri oli et meidän kämppiksen pankkikortti on kadonnu ja sitä on keretty vinguttaa päälle tonnilla. Mahtavaa. Tuntuu et mulla ja Janikalla joku kirous ku tää ei nyt oo meidän eka Suomiystävä täällä ausseissa jonka kortti lähtee kävelee... Siinä tais pääpiirteittäin olla viimesen viikon tapahtumat. Eiku tärkein unohtu!  Tein eilen ekaa kertaa elämässäni ite makaroonilaatikkoo!  Siitä tuli jopa hyvää, paitsi äitin tekemä on parempaa. Mut kyllä minusta vielä kelpo kotirouva tulee.