Viimeks kerroinki meidän ahh, niin ihanasta lemmikistä Kutkasta. Sunnuntaina se tosiaan tuli taas vierailulle niin, että minäki näin sen, ja oikeesti, se oli tosi läski! Päätettiin sitte et maanantaina ostetaa hiirenloukku, ja tästä alkoi meidän seuraavan yön piina. Maanantai-iltana oli hiirenloukut viriteltynä ja muut oli jo nukkumassa, yllättäen minä vielä hereillä. Olin just pessy meikit ja menin istuun sohvalle ja sitte kuuluu se hiirenloukun paukahdus, hirveetä räpiköintiä ja se hiton Kutka juoksee jääkaapin alta toisen sohvan taakse. Herätän Janikan ja se puoliunessa mumisee mulle jotain ja käy sammuttaan valot. Nukahdan, vaikka tiiän et Kutka vilistää lattialla ja toivon et se ei yöllä onnistu kiipeen sohvalle. Mua kaikista eniten ällötti ajatus, et se on jossai mun naamalla ku yöllä herään...
Aamuyöllä klo 5 herään siihen ku Janika kiljuu et se tarras Kutkaan ku alko kattoon kelloo. Siinä kiljuttiin sohvilla keskenään enkuksi et se hiiri on täällä ja Elina alkaa huutaa makkarissa. Sit pikasesti tultii siihen tuloksee, et meidän elämä ei enää normaalisti tässä kämpässä jatku, jos Kutkaa ei saada hengiltä. Janika, meidän kaikkien onneksi, kokos ittensä haki paistinpannun ja lähti hiiren perään. Minä kiljuin sohvalla Janikalle ohjeita ja muka jotain koordinaatteja. Janika sai ahistettua hiiren oven kulmaan ja pannulla siihen ei enää osunu, nii ainoo vaihtoehto oli lutistaa se ovensaranoiden väliin. Tässä tiivistettynä ällöttävä tarina Kutkan viimeisistä hetkistä. Ja naapurit kiittää. Mut nyt on taas rauha kämpässä 204.
"Se tunne ku heräät kattoon kelloa, ja kännykän sijaan tartut läskiin ja karvaseen hiireen."
-Janika
Tiistaina mentiin pitkästä aikaa leffaan, ja katottiin maailman huonoin ja sekavin leffa. Minä, Janika ja Tanja ei kukaan tajuttu leffasta käytännössä mitään. Siinä oli ihmisiä ja eläimiä joilla ei ollu mitää virkaa, espanjaa puhuttiin paljon, eikä niissä kohdin ollu enkun tekstityksii, eikä kyllä käytännössä edes tajuttu mikä oli koko leffan idea... Ja en tiiä mitä on tapahtunu Brad Pittille, Cameron Diazille, Penelope Cruzille ja Julia Robertsille (oli mainoksissa vain, ei ite leffassa), joko ne on rapistunu ja rypistyny ihan hetkessä tai maskeeraajat on yrittäny saada ne vaa ihan järjettömän vanhan näkösiks. Mut kotimatkalla löysin maasta kakskymppii! Meikän ekat ja vikat aussitienestit! Päivisin oon koittanu katella lentoja mulle ja Janikalle, eripuolille Australiaa ja Australian ulkopuolelle, ja voi kuulkaa, se käy lähes työstä, ku koittaa löytää halvimmat lentoreitit, jotka sopii kalenteriin. Semmosia juttuja tällä kertaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti