Maisemanvaihdos

Täällä on rantatien varrella grillauspaikkoja, nii keskiviikkona pidettii sit bbq, ja ei vitsit et oli hyvää! Sain verestää hesemuistoja ku putsasin sen parilan, mut oltii vissii jotenki tukittu se, nii ne vedet jäi vaa siihen parilan pinnalle. Upsista. Muuten vaa laiskoteltii viimeset päivät, ja kyllä se vaan oli haikeeta lähtee 8 viikon jälkeen Gold Coastilta, ja vielä haikeempaa oli sanoo moikat tytöille. :( Kiitos vielä ihanille Elinalle ja Katalle ku saatiin asuu teidän luona. ♥ Pakkaaminen oli yhtä hirveetä ku aina ennenki, ja vaikka minä en oo ostanu kokoaikana muutako pari tavallista toppia, shortsit ja lippiksen + että jouduin luopuu parista vaatteesta, nii rinkka oli pahemmin ratkeamispisteessä ku ennen, ja Janika aka shoppailuhirmu sai sen n. 30 uutta vaatekappaletta ihan nätisti tungettua rinkkaan... Vissiin alkaa kuvista pikkuhiljaa huomaan et en oo pahemmin shoppaillu täällä, hahaha. :D 

Nyt oon tyytyväisenä Brisbanen kentällä oottamassa kahen rinkan ja laukun kans et Janika saapuu tänne. Meidän piti hakee brasilioilta ne meidän kortit mitä sinne on tullu ja päätettii säästää rahaa sillai et vaan toinen lähtee seikkailee sinne. Kivipaperisakset -meiningillä sitte päätettii et kumpi saa tulla suoraa kentälle, ja kerranki onni suosi meikäläistä. :D Onneks löysin täältä noita ihmekärryjä etten joudu kantaa näitä kaikkia kamppeita... Täällä kentällä on myös oikeesti paljon pehmeitä sohvia, eli ens yö ei ehkä tuukkaan oleen niin tuskanen. Takas tuohon, et piti hakee ne kortit.... Meillä meni hermot näihin ko. tyyppeihin. Ne ilmeisesti veti herneet nenää ku minä ja Janika ei lähdetty niiden kaa treffeille, ja sen jälkee ne ei enää voinukkaa lähettää meidän kirjeitä meille ja tänää yks niistä haukku Janikan laiskaks ja pilalle hemmotelluks, ku Janika ilmotti et ei mene niille kylään. V*tuttaa tällä hetkellä et ikinä oltii noille tyypeille mukavia tai et lähetettii sinne edes mitää... Aluks mietin et toivottavasti ne ei google translaten avulla lue tätä, mut ihan sama jos lukee, en toivottavasti näe niitä enää koskaa. Nyt Janika on onneks jo junassa turvallisesti tulossa tänne, pummilla kylläkin, mut loppuhyvin kaikkihyvin. Oli kuulemma ollu vaa melkosen jäätävä kohtaaminen...

Aamulla klo 6.10 meillä lähtee lento Aucklandiin, enkä vois olla enempää innoissaa. Seuraavat 3 viikkoa tulee oleen jotain niin mahtavaa!  Meillä on vaikka mitä jännää suunnitelmissa tolle reissulle! Ekat n. yks ja puol viikkoa mennään pohjoissaarta läpi bussilla, sit ois tarkotus lautalla mennä eteläsaarelle ja siellä meille ois sitte auto vuokrattuna, tarkotuksena vetää saari sillä sit ympäri. :) Toivon vaa ettei rutata autoa, sitte ku on aika ajella väärälläpuolen kaistaa, eli vasemmanpuoleinenliikenne, ja pahimmassa (ja todennäköisimmmässä) tapauksessa manuaalivaihteisella autolla, jäiks! :D  Siellä meillä ei tosiaan oo nettiä, ja majotuksetki on ihan auki vielä, autossa ois ainaki tarkotus majailla (ai mitennii koitetaan säästää?), ja koitetaa hyödyntää wifiä (voi eii, joudutaa ehkä menee Starbucksii, en ehkä kestä), et saa tännekki laitettua kuulumisia. :)

Melkeen kriisi

Mulla on jo pidemmän aikaa kyteny ikäkriisi siitä, et täytän 20... Ja eilen täytin, eikä mulle loppujenlopuks hirveetä kriisiä iskeny. Vielä. Tuntuu nimittäin niin epäloogiselta et mulla oli synttärit, ja olin ottamassa aurinkoo ja kävin meressä uimassa. Mun synttäreinä on aina pimeetä ja kylmää, eli sitte ku rämmin joskus takas Suomeen keskelle lumikinoksia, mulle iskee ikäkriisi kaikkien muiden kriisien lisäks. Sitä odotellessa. Pienenä oisin aina halunnu et mun synttärit ois kesällä, et ne vois viettää mökillä tai että ulkona vois leikkiä muutakin ku pimeäpiilosta, nyt sain koettua sen miltä tuntuu ku synttärit on kesällä, jeii. Sitte aikuisena, jos vanheneminen alkaa oleen vielä hirveempää, nii voin aina viikkoo ennen synttäreitä pakata kimpsut ja kampsut, lähtee lämpimään ja palata ku lumet on sulanu, nii periaatteessa mulla ei siis ois synttäreitä ollenkaan...

This is how we do it...

Mun rupsahtamisen kunniaks käytii Janikan kaa ulkona dinnerillä, ylläri sushilla, ja saatiin paheksuvia katseita ku puikoilla syömisen sijaan vedettiin sormilla, haarukoitakaan ku ei ollu tarjolla. Tän noloiluhetken jälkee jatkettii Southportiin leffaan (vika kerta, ku joutu sinne kävelee!!!) kattoo Nälkäpelin kakkososa. Oli jännää mennä leffaa ku kerranki tiesi mitä odottaa, hahha, hyvä leffa siis oli! :) Oon ilmeisesti ottanu elämäntehtäväksi pistää Janikan kattoo näitä ööö fantasiaelokuvasarjoja(?). Tähän astinen saldo on: Taru sormusten herrasta, Hobitin ekaosa (kohta tokaosakin), Twilightit (J oli nähny kai kolmososan aiemmin), Nälkäpelit ja öö olikohan muita, en voi ymmärtää miten Janika on onnistunu elään ilman, et on aiemmin joutunu kattoo noita. :D After all, yllättävän positiivista kommenttia Janikalla tuli jo TSH:sta, ja nyt se jopa odottaa jo meidän hobittikyläretkee!!! 

Huominen päivä menee pakkaillessa ja perjantai-lauantaiyö punkataan Brisbanen kentällä. Lauantaiaamuna pitkästä aikaa lentokoneesee, en tiiä miks, mut me kumpiki ollaa tosta lennolle menosta ihan fiiliksissä, ihan ku ei ois jo tarpeeks lennetty. :D Sitten vajaat kolme viikkoo Uudessa-Seelannissa, minkä oon ilmottanu about sata kertaa, mut ihan sama, oon niin intona!!!

Asunto 204

Ollaan nyt jo kuukausi majailtu Elinan ja Katan alivuokralaisina, ja ite Gold Coastilla yli yks ja puoli kuukautta. Tästä on oikeesti tullu meille meidän Australian koti, ja ainakaan mulle ei tämän reissun aikana enää tuu toista tämmöstä paikkaa, jossa pysyttäis näinkin kauan. Mun piti jo aiemmin lätkiä tänne kuvia tästä meidän kämpästä, et näätte millanen tämä meidän koti on. Ylläri en oo muistanu (tai jaksanu), mut kai se on ihan ok esitellä tää kämppä nyt, ku viiden päivän päästä muutetaan pois. Ihan hullua, just me tultiin tänne ja päätettiin et jäädään kuukaudeks, ihan ku se ois ollu viime viikolla. Nää kuvatki taisin näpsiä jo pari viikkoa sitte, ku meillä oli se tarkastus täällä. Oltiin kerranki siivottu, nii käytin tilaisuuden hyväksi.

Tää kämppä on tämmönen pikkunen tilaihme. E ja K nukkuu makkarissa, minä ja Janika olkkarissa, minä sohvalla, J ilmapatjalla. Tänää saadaan vielä viides asukki kämppään, ku Elinan kaveri Suomesta tulee tänne vielä ton toisen ilmapatjan asukiks. En oikeen tiiä onko tässä nyt muuta mitä kertoa. Hyvällä paikalla tää on, rantaan parisataa metriä, toisesta päästä rappua pääsee suoraan "baarikadulle" ja toisesta vaatekaupoille ja ruokakauppaan muutaku ylittää tien. :) Ja kämppikset on vielä iso plussa tässä kämpässä! ;D

Loppuviikosta käytii Janikan kaa Southportissa palauttaa kirjastoo edelliset leffat ja lainattiin läjä uusia. Kaikenhuipuks pidettiin Janikan kaa vielä raitis viikonloppuki. Loppuviikon ohjelma kuulosti siis aikalailla tältä: leffaa, ruokaa, lenkki, leffa, ruokaa, nukkuun, ja tuo toistu päivästä toiseen, päivästä riippuen vaihteli lenkin, ruuan ja leffojen määrä. Nyt kaikki tietenki aattelee, et onpa tyhmiä tyttöjä, ne on menny Australiaan syömään ja kattoon elokuvia. No niinpä. Mut tää nyt on ainut pätkä, ku ei olla hostellissa, tv käytettävissä ympäri vuorokauden, paljo tilaa säilyttää ruokaa, makoilla sohvalla puolialasti, ilman et se häiritsee ketään. Kohta alkaa taas monen kuukauden mittanen reppureissaus, jota kyllä oikeesti ootan ku kuuta nousevaa, mut siinä vaiheessa tv-sarjojen seuraaminen, suklaalevyn lattialla säilyttäminen (...mikä on tämä esimerkki), pyjamapäivät, sohvalla syöminen, kiljuminen keskellä yötä jos kämpässä on jotain elukoita jne. on kaukana menneisyydessä. Nyt siis nautitaan vielä loppuviikko meidän Australian arjesta ja kerätään voimia rinkan kantoon. :D

Breakwater

Koska ei Gold Coastilla ole pahemmin mitään retkiä tehty, tai perehdytty paikallisiin nähtävyksiin, nii keskiviikkona otettii itteämme niskasta kiinni ja lähdettii pienelle kävelyretkelle. Vietettiin laatuaikaa nelistään, ku kerranki kaikilla oli aikaa (elikkä siis Elinalla oli vapaapäivä, Janika tosiaa otti loparit, ja no mulla ja Katalla nyt ei muuta ole ollutkaa ku aikaa). Lähdettii käymää aallonmurtajalla, rantaa pitkin kipitettii semmoset 10km+ per suunta. Ainaki tuli hyvä lenkki tehtyä, ja ehkä samalla sai vielä vähä lisää väriäki pintaan. Tää oli myös yks niistä harvoista päivistä ku otettiin kuvia, ja kaivoin kameranki laukun pohjalta esiin. Kaikinpuolin oli mukava päivä, pitää Janikan kaa nyt ottaa tähän viimeselle yhdelle ja puolelle viikolle projektiks käydä muuallaki vielä kattelee ja kuvailee, jos löytys jotain jännää. Muuten meidän viikko on aikalailla ollu auringonottoa, syömistä, nukkumista ja lenkkeilyä. Koitetaan nyt oikeasti ryhdistäytyä syömisen ja liikunnan suhteen. Tosin sen meidän ulkonasyömislakon piti loppua ens viikolla, ja noh, en halua edes laskea et monestikko ollaan käyty syömään jossain... Ainoa mainitsemisenarvonen juttu alkuviikolta taitaa olla, et on yritetty vaalentaa meidän hiuksia sitruunamehulla. Janikalla se tais jotain tulosta tuottaa, mut yllättäen tää mun pehko ei pahemmin vaalennu, kirkastu kylläki, eli turhaa työtä en tehny. :) Jospa nyt kerranki jättäsin turhat löpinät ja annan kuvien puhua puolestaan.

Turhuutta

Tällä viikolla ei oo auringonottokelit ollu aivan kohdillaan, nimittäin joka päivä on satanu ja ukkostanu. Ukkoset on täällä ollu vähä eriluokkaa ku mihin Suomessa on tottunu, koko taivas välähtelee sinisenä ja välistä iskee keltasia salamoita jotka lävistää taivaan millon mistäki suunnasta. Mut sähköt täällä ei oo menny kertaakaa noiden myrskyjen aikana, outoo. Yks ilta valittii Janikan kaa oikee otollinen aika iltalenkille,  käveltii ovesta ulos nii taivas repes ensimmäisten kolmenkymmenen sekunnin aikana, ja seuraava tunti käveltiinki rantatiellä kaatosateessa (ei jaksettu kääntyä takas, ku oltii jo ulos asti päästy) ja ihmeteltii kuin hullulta se salamointi oikeesti näyttää. 

Torstaina vuokranantaja tuli pienelle tarkastuskierrokselle, ja koska Janikan kaa ollaa salaa alivuokralaisina täällä, nii piti kaikki meidän tavarat piilottaa. Tungettiin siis kaikki vaatteet isoihin muovipusseihin, ja teki taas mieli alkaa itkee, ku katto et kuin vähä niitä vaatteita oikeesti on... Tarkastuksessa kaikki meni hyvin, eli ei jääty kiinni. Janika oli töissä, mut mun piti lähtee evakkoon, joten kävelin Southporttiin, olin kirjastossa pari tuntia (ja mua seuras itekseen puhuva mies siellä), ja kävin ostaa K-Martista meille perjantaiks vähän rekvisiittaa sekä vedenkestävän kameran mulle ja Janikalle meidän tulevaa retkielämää varten.

Merry Christmas vaan everybody!

Perjantaina vietettiin pikkujouluja, vietettiin ne jo nyt, koska ens viikonloppuna on meidän viimenen viikonloppu Gold Coastilla, eikä näitä kaksia pirskeitä voi tietenkään yhdistää ku kummatki kuitenki niin merkittäviä. Mukavaa oli, tonttulakit päässä kuunneltii smurffimusaa, viini virtas meidän juomalähteessä ja pelattiin Elinan ja Katan kehittelemää One Direction -juomapeliä. Mun on ehkä pakko ostaa itellekki niitä keräilykortteja, et voidaa Janikan kaa pelata sitä meidän Gold Coastin jälkeisessä elämässäki. (Ja minä vielä mietin, mihin aina kulutan mun rahat...) Käytii Waxy's:ssa muutamalla, oli happy hour, perus drinkit vaa 5,50$, mullaki oli kerranki varaa ostaa monta juomaa. Eli Australiassa varmaa mun ennätys mitä oon ostanu illan aikana juomia ja Suomessa ois ollu vissii pohjalukemat, ahahah. Ku tultii takas kotiin, nii mulle iski jäätävä kooma, nii päätin jäädä nukkuu. (Klo 20.30 xD, mut okei alotettii jo kolmen aikoihin...) Muut lähti baarii, mut kohta Janika soittaa et sillä meni hermot, et se tuleeki kotii. Janika haki meille mäkkiruuat ja katottii Bridget Jonesii, ihan hyvä päätös illalle. Oltii hukattu meidän toiset avaimet, ne oli niinki hukassa ku keittiön pöydällä, nii mun piti mennä avaa Janikalle rapun ovi. Minä hengailin jo kotona yöpuku päällä, enkä sit jaksanu vaihtaa enää muita vaatteita päälle, ja Janika sano vaan, et tule äkkiä. Menin avaan oven, Janikaa ei näy missää ja minä seison keskellä baarijonoa, pyjamassa. Vedin oven kii ja menin takas rappuu ja sit Janika vastaavasti sai oottaa hetken baarijonossa mäkkisafkojen kans. Leffan jälkee skypetin sit muutaman tunnin kavereiden kans, ja löydettii skypestä toiminto nimeltä ryhmäkeskustelu, melkee ku ois istunu tyttöjen kaa jossai kahvilla. :D ♥ Ja loppujenlopuks nukahdin sit klo 4, vaikka olin niin kovin väsyny sillon 20.30.

Lauantaina elämämme eläintarhassa sai jatkoa, ku olkkarissa vilisti lisko. Janika imurinvarren kans jahtas sitä, mut kadotettii se, eikä sitä onneksi sitte enää myöhemmin näkyny. Asiasta toiseen, Janikan pomo on ihan pirun ärsyttävä ja nyt Janika miettiiki et ottaako loparit tänää vai sinnitteleekö vielä ens viikon. Vielä ois vajaat kaks viikkoa aikaa täällä GC:ssä, sit alkaaki taas kodittomuus, elämä ilman tv:tä (onneks Bachelorin finaali tulee ennen ku me häippästää) ja yhteiselo jatkuu meidän rakkaiden rinkkojen kans, mut kuitenki tällä hetkellä ootan reissuun pääsyä enemmän ku mitää!!