Nemoa etsimässä

Sydneystä lähdettäessä jäätiin aamuyöhön asti nukkuu meidän sohvasurffauspaikkaan ja sit bussilla jatkettiin keskustaan ja junalla taas kentälle,  mikä meitä vähän jännitti ku junan piti olla perillä 10min ennenku check in sulkeutuu. No, juna oli myöhässä ja oltiin kentällä 4min ennen ku se sulkeutu. Sitte sellaset Amazing Race -lentokenttäjuoksut ja kerettiin ajoissa.

Cairnsissa meidät tiistaina vastaanotti kaatosade, joka jatkui myös keskiviikon. Voin kertoa, että oli meidän tylsimmät päivät Ausseissa. Aamulla alettiin laskea tunteja dinneriin, ja ku saatiin syötyä, niin alko nukkumaanmenon odotus. Päädyttiin myös ostamaan sateenvarjo.  Yks oli 5$ ja isommat alkaen 7$, nämä älykääpiöt osti yhen 10$ sateenvarjon,  ja kyllä, kastuttiin ku laahustettiin yhen varjon alla menemään. Sade oli ihan hullua, kaduilla ku ylitti tietä nii vettä oli nilkkoja myöten.

Torstaina alko aurinko paistaan (kuten ylläolevista kuvista näkee) taas meidän elämään ja samalla saapui myös Sari. Päivä meniki sitte aurinkoa palvoessa laguunilla. Meressä täällä ei saa uida paitsi rajatuilla alueilla (ilmeisesti meduusojen ja krokotiilien takia), joten keskustassa helpointa on mennä tolle laguunille. Perjantaiaamupäivä meni myöskin laguunilla ja iltapäivällä sanottiin heipat hostellille ja suunnattiin 20km päähän keskustasta sohvasurffaamaan. Olimme noloja, ja ilmotettiin heti alkuun et meillä on tipaton tammikuu, koska ei haluttu nyt tuhlata rahaa juomiseen. (Oikeesti, mistä asti minä oon keksiny tämmösiä???) Saatiin myös oma huone ja tarjolla oli läjä leffoja mitä katsella. Uimaranta löytyy myös läheltä.  I like.

Lauantaina syöksyttiin heti aamusta rannalle ja oikastiin polkua pitkin, ja se näky ku tultii rannalle oli oikeesti ku oisit paratiisisaarelle tullu. Ja meressä uiminen; veden lämpötila +30 et ei paha ollenkaan. Ilman lämpötila pyörii siinä +35 kieppeillä ja aurinko porottaa täysillä. Enempää en rannalla loikoiluista taida selitellä, kaikki Suomen pakkassäässä hengailevat varmaa innokkaasti lukis yksityiskohtasta kuvausta siitä, kuin hiki vaan valu litrakaupalla ku turistipyyhkeidemme kans siinä maattiin. Rusketus here I come! Illalla katottiin leffoja, ku meillä nyt on tää tipaton...

Sunnuntaina oli taas rantapäivä luvassa, mut meidän host halus viedä meidät rannalle Port Douglasiin. Ihan kiva paikka, mut Kewarra beach, jossa oltii edellispäivänä, oli ainakin mun mielestä kivempi. Nähtiin myös vedessä kasvavia puita, mun nimeämänä siis Muumipuita (sellasia ku siinä jaksossa missä Muumipeikko leikkii Robinson Crusoeta ja se kala jää jumiin siihen puuhun). Tosin tuo kuva nyt vaan on otettu rannassa kasvavasta puusta... Paluumatkalla hostjäbä ehdotti et tehään yhteistä ruokaa, mut Janikan kaa sanottii et syödää vaa pastaa ku säästetään. Jäbä jatkaa: aa pastaa, no voidaan tehä jauhelihakastiketta. Me: eiku mulla on sellasia valmiita pastakastikeannos juttuja ku ne oli tarjouksessa. Oli vähän noloa. Ku päästään takas "kotiin", nii host sanoo mulle et jos tehtäs huomenna. Hmmmmph.

Manantaina rantaa ja uintia aamupäivästä iltapäivään ja nälkäkuoleman partaalla tuskaillaan mitä tehään sen "yhteisen" ruuan kaa ku meillä ei ole ku pastaa. Kysyttiin siltä, et tehäänkö yhteinen ruoka, nii se ehotti et puol kasilta. Öööö ei? Sit se kysy et oisitteko halunnu syyä nyt? No itseasiassa joo. Ei sitte tämäkään menny ilman että ois saatu taas hävetä.

Tiistai oli syy miksi tultiin Cairnsiin ja yks syistä miks ikinä edes innostuin Australiasta,  nimittäin retki the Great barrier reefille eli Suurille valliriutoille. Valittiin hyvän ja halvan kuuloinen reissu, ja satamassa kuultiin et päästään mukaan paremmalle retkelle.  Jee. Tyydyttiin vaan snorklaukseen, koska laitesukellus ois ollu niin kallista ja nyt ei edes ollu kyse mistään syvänmerensukelluksesta. Retki oli ulommille valliriutoille ja meillä oli kaks pysäkkiä. Ekalla riutalla näki kuin ne on kärsiny ja tuhoutumassa, mut upeat oli silti. Toinen pysähdys oli ihan mahtava. Riutat loisti kirkkaina ja värikkäitä kaloja ui ympäriinsä. (Nemoa ei suuretsinnöistä, joissa mukana minä ja Janika, huolimatta nähty) Oisin voinu tuijotella sinne merenpohjaan ihan loputtomiin. Kaiken huipuksi paatilla tarjoiltiin hyvät ruuat. Meidän superwaterproof-kamera oli taas kovassa käytössä, tosin siellä toisella riuttastopilla loppui patterit ja tuli muisti täyteen. Janikalla oli myös vähän ongelmia kuvien oton kanssa, kaikki kuvat minusta oli pelkkää vettä. Onneks katoin niitä kuvia välissä ja sitte aloin opastamaan Janikalle kamerankäytön abc, ku ite oon tämmönen huippukuvaaja. Joo, ehkä kuvista saatte paremmin irti jotain. Ehdottomasti oli yks parhaista päivistä täällä! Vaikka yks traaginenjuttu päivään mahtui myös. Koralliriutat vei mun turkoosin puhelinlankaponnarin. Mun tekniikka on ollu et käytän sitä yhtä vaan kokoajan, ku ponnareilla on tapana katoilla. Rest in peace toveri, olit luottokamu. Nyt sain sit kaivaa rinkan uumenista pinkin ponnarin. Ja tuo tekniikka on ollu hyvä,  Janika nimittäin just kadotti kaikki pompulansa..

Illalla hostjäbä kävi hermoille ku sano et voitas tulla olohuoneesee dataileen sen sijaan et maataan sängyllä ja ollaan koneella. Mikä siinä on ideana??? Joo on tuo host ollu kivaki ja arvostan sitä,  et otti meidät viikoksi, mutta rasittavaa ku kokoajan pitäs olla tekemässä sen kaa jotain, mikä lapsi se on... Se sano et olkaa ku kotonannne, ja kotona koomaan sängyssä,  eli oon ku kotonani(Paitsi en oo sotkenu täällä yhtä pahasti ku kotona, sais olla tyytyväinen). Mut couchsurfingista vielä, sen sijaan että ois majailtu edullisissa hostelleissa nyt pari viikkoo ja ens viikko (tähän aikaan vuodesta Sydney, Perth n. 30$/yö ja Cairns 15$/yö), on sohvasurffattu, nii säästetään n.400 euroa/per naama! 

Keskiviikkona aamu meni rannalla ja iltapäivällä retki hostin kaa. Oli onneks kivaa. Käytiin sademetsässä ja pikkuvesiputouksella. Matkalla pysähdyttiin kattoon myös wallabyjä, oli söpöjä. Tällä tohelolla ei ollu kameraa mukana, nii kännykän romulla sai pärjätä. Nyt vietellään viimestä iltaa Cairnsissa ja huomenna lento Perthiin. Se on kaupunki, jota kattelin jo, ku haaveilin tästä reissusta. Mulla ei kyllä oo hajuakaan mitä oottaa Perthiltä ja et mikä meitä siellä oottaa (paitsi ihana Tanja ja kuuma ilma♥), mutta let's find out!

Comeback Sydneyyn

Melbournen vikat päivät hengattiin vaa tyttöjen kans ja viimeseksi yöksi soluttauduttiin Saran ja Katjan huoneeseen nukkuun muutamaksi tunniksi ennen ku bussi kentälle lähti kello neljä yöllä. Hostellissa oli respa auki 24/7, nii meitä vähä jänskätti miten päästään rinkkojen kaa livahtaan karkuun huomaamatta ja et mitä tehään jos ne kysyy et: "checkaatteko ulos?" - "Joo, tavallaan" valikoitu parhaaksi vaihtoehdoksi. Onneks meidän ei sit tarvinu käyttää tuota...

Sydneyssä meitä tultiin hakee Central stationilta ku majottauduttiin Paten ja sen kämppisten luo muutamaks päiväks. Niillä oli oikeen mukava kuuden poitsun kimppakämppä Annandalessa, lähiö tai naapurusto tai mitä näitä sanoja onkaan, 20min päässä Sydneyn keskustassa. Kuulumistenvaihdon jälkeen suunnattiin Janikan kans keskustaa ja todettiin kumpiki, et rakastetaa Sydneyä. Nyt tää on vielä ihanempi ku ekalla kerralla ku tuntee paikat. Tähän kylläki pakko lisätä et Janika luulee tuntevansa. Tuo tyttö on niin hukassa KOKOAJAN! Vaikka se silmiä räpäyttämättä väittää että nyt tuntee reitin ja on 100% varma suunnasta. Kun jotkut (kaikki) mietti et miten minä selviän täällä ja Janika mun kans, nyt ihan oikeasti minä pääsen sanomaan, että en ihan oikeasti tiiä miten edes kuukauden päästä uskallan Janikan tänne jättää ja että miten se tulee selviään, ku viimeks eilen se hukkas ittensä kaupasta ulos tullessa, ku minä ootin toisella ovella...

Poikien lemmikki, Charlotte ja sen iltapala

Sunnuntaina lähdettiin poikien kans rannalle, ku ne halus näyttää meille jonku kivan beachin. Jossain vaiheessa matkaa määränpääksi vaihtu Manlybeach ku vänkäri oli gps:n kans yhtä hukassa ku Janika aamulenkillä. Mut Manlylle pääsyki kesti loppupeleissä lähes 2 tuntia. Kaikilla oli vessahätä ja pojat pysähty tienvarteen ja minä tein kuolemaa joka hiton töyssyssä ja mutkassa mistä vedettiin. Perillä ei sit heti näkyny vessaa ja pojat näki kai vaa tuskan ja paniikin meidän kasvoilla, nii ne huusi vaa et menkää metsää. Ja no öö, ei kahesti mietitty ku juostiin jonnekki walking trackille. Siellä meitä vastaan tuli lisko ja Janika luuli sitä käärmeeks, kumpiki sit kiljuttii ja muut luuli et tyyliin kuollaan, ehhh... Tämä oli taas vähintäänki kertomisen arvonen tarina. Mutta, Manly oli tosi nätti ranta, ja kerranki kunnon uimaranta. Tolla tarkotan siis et syveni samantien ja aallot ei ollu valtavia (niitä ei ollu), vaikka aalloissa hengailua rakastanki, mut oli kerranki kiva vaan pulikoida ilman, et meinaa niellä pari litraa merivettä tai et bikinit karkaa joka kolmas sekunti.

Maanantaina suunnattii Annandalesta keskustaan Kings Crossille hostelliin ja treffattiin iltapäivästä Iinaa,  joka bongattiin Chritchurchin lentokentältä, ja sen kahta kaveria. Illalla käytiin lenkillä oopperatalon liepeillä, ja kyllä se vaan on niin nätti iltasin ku on valaistuna. :) Sitten tiistai... Kirjasto, we are back! Siellä vietettiin useempi tunti, läheteltiin couchsurfing  pyyntöjä ja skypetin äitin kans. Illalla pukkas taas hirvee Suomiahdistus, mut whatsappisa tuli taas litania nii ihania juttuja, et muuttu taas mieli, onneksi. ♥ Koko päivän olin ku pikkulapsi jouluna, ku ootin vaan keskiviikkoa... Emilia ja Julia tuli nimittäin kans Sydneyyn! Mulla on ollu tyttöjä ihan hirvee ikävä ja ootin ku kuuta nousevaa et nähään taas. Tää on tosi hämmentävää ku ikävöin mun Ausseissa olevia kavereita ihan hulluna, mut varmaan johtuu siitä ku niiden näkeminen on oikeesti realistista, toisin ku Suomessa olevien ihmisten. Mun jutut oli illalla tasoa, jos meen nyt nukkuun nii aamu on nopeemmin.

Jengimme on koossa jälleen. ♥

Vihdoin se aamu koitti ja nähtiin Emilia, ja sen just pari tuntia aiemmin Australiaan saapunut kamu, Sari. Hetken päästä meidän seuraan tuli vielä Julia, ja tyttöjen kaveri Miisa, joka viettää täällä nyt lomaa aupairhommista Kiinassa. Siinä meillä oliki sitte oikeen oiva kopla kasassa illan rientoja varten! E ja S meni takas hostellille, minä, Julia ja Miisa sovittiin et nähdään Janika Colesissa kuhan se on käyny pankissa, mut ylkäripylläri, neiti meni ja eksy matkanvarrella. Alkuilta sit oltiin Emilian ja Sarin hostellilla, pelattiin juomapeliä, kerrankin mukana menossa oli pelikortit ja meikän vanha tuttuki oli tullu morottamaan; bilefiilis nimellä tunnetaan myös tämä toveri. Illan aikana käytii muutamassa baarissa ilmasen sisäänpääsyn ja juomien takia/toivossa.

Torstaiaamuna oli check out ja suunnistus meidän ekaan couchsurfing paikkaan. Iik! Sutherlandissa, 40min junamatkan päähän Sydneyn keskustasta on siis tää meidän majapaikka loppuajan, siis tiistaihin saakka. Kämppä on kiva ja erittäin siisti poikamiesboksiksi, sekä meidän hostherra vaikuttaa oikee mukavalta tyypiltä. Torstaina syötiin liikaa, ku häivyttiin takas keskustaan moikkaan tyttöjä ja illalla epäonnistuneesti käveltiin asemalta kämpille (joo tiedän, munki täydellinen navigointijärjestelmä joskus pettää) ja Gavin sai tulla hakeen meidät. Oltiin oikeella tiellä mut ei vaa tajuttu et tie jatkuu ison tien toisellekki puolen. Sit vielä ku Janika soitti Gavinille nii sillä loppu credit kesken puhelun. XD Neidot hädässä.

Se kuuluisa 30 sentin pehmis, on täällä siis jotain halpaa!

Perjantaina päätettii lähtee rannalle vaikka lupaski pilvistä, mut onneks mentiin, oliki tosi aurinkoista. Tällä kertaa rannaks valikoitui Coogee ja sen nurmialue. Tosi nätti ranta, ainoa ongelma oli teini-ikäset penikat jotka pelas jenkkifutista meidän vieressä kokoajan, kerran tuli pallo mun jalkaanki, murr. Rannan jälkeen oli nälkä, mentii sit piknikille Hyde Parkiin, patonkia, crackeraeja, tuorejuustoa, tsatsikia (oikeenkirjoitus?) ja valkosuklaa-macadamiakeksejä. Perfectoooo. Sit vielä mäkkärin jätskit jälkkäriks.

Lauantaina, vaikka oli aurinkoista päätettiin käyttää päivä hyödyks. Aamulla pestiin meidän löyhkäävät conssit ja lenkkarit (en tiiä kumpi on pahempi; se haju vai se et oikeesti edelleen käytettiin niitä), sit kirjastoon lähettää couchsurfing pyyntöjä ja päivittään blogia. (Julkastua ei kyllä saatu kumpikaan mitään) Tosin välillä tuli nälkä ja eksyttiin Grill'd healthy burgersiin syömään. Tuo tais olla jo parempaa ku Queenstownin Fergburger. Heaven. 

Sunday funday vietettiin parhaiden Julian ja Emilian kaa Coogee beachillä ja syvennettiin rusketustamme. Käytii Janikan kans myös tekee pikapulahdus aaltoihin. Oli kylmää, mut rakastan sitä veden väriä, ahh. Ja nyt se peninoiden jenkkifutispallo lensi mua päähän. Illalla J ja E lähti moikkaa niiden tanskakamuja, minä ja Janika otetaa kaikki ilo irti Hyde Parkista. Mentiin taas piknikille ja rankan rantapäivän jälkee Janika torkahti siihen nurmelle ku minä onnistuin wifillä kattoon youtubesta Putouksen pätkittynä. Käytiin vielä illalla Sutherlandissa vielä pitkällä kävelyllä. Kaikenkaikkiaan siis vallanmainio päivä, parasta seuraa, aurinkoa, hyvää ruokaa, vähä kulutin kaloreitaki ja kunnon naurut vielä päälle!

Maanantain ohjelma oli järkätä rinkat uudelleen ja hengata Julian ja Emilian kans. Mentiin puistoon taas piknikille ja siellä oli mies jonka housujen lyhyet lahkeet paljasti vähän liikaa. Bon appetit! Sit käytii hakee mulle ja Emilialle muistikortit puhelimiin ku jostain kumman syystä ne on vähän tukossa. Koitin myös metsästää halpoja ja aitoja Uggeja, tuloksetta. Olin vissii vedelly omia kuvitelmia niistä hinnoista aiemmin... Tuli taas aika sanoa moikat tytöille, mut onneks nähää J ja E vielä myöhemmin tän matkan aikana, maanosa kyllä vaan vaihtuu ennen sitä! Siitä ei tosin oo tietoo koska nähää yhtä aikaa kaikki neljä seuraavan kerran. Nyt vielä kirjastossa couchsurfing ilmotuksia ja kattoo vikan kerran oopperataloo ja yöksi kentälle/kentän ulkopuolelle.

Nyt ku ruuasta puhuttiin, nii kävin puntarilla keskiviikkona hostellilla ja tulos sai mut oikeesti sekasin. +11kg. HYI. Tollasen tuloksen saadakseen pitää olla jo tyhmä. Okei, se oli keskellä päivää ja parin juodun vesilitran jälkeen ja muutaman aterian, mut ei paljoo lohduta jos tuosta joku kilo tai kaks häippäsee. Suomessa alkaa sit niiiiin tiukka dieetti ja joka ikinen täällä tullut gramma häipyy. Aluks päätin et se alkaa samantien Suomessa, mut ehkä kuitenkin nautin Suomen ruoka- ja juoma (krhmm) antimista mun eka viikonloppuna.. Kattoo sitte ku oon siellä.

Loppuun vielä vinkki Australiaan matkaaville: Jos haluat välttää suomalaisia, älä jää Sydneyyn, tai vastaavaasti jos suomalaisten seura innostaa, tule Sydneyyn. On nyt muutaman päivän aikana nähty taas ihan älyttömästi suomalaisia, hostellissa, hostellin pihalla, kadulla, kaupassa, bussissa yms. Ja mainittakoon vielä et yhdellä oli samanlainen Haltin kaunis vihree rinkka ku meillä on, joten tän ansiosta kaikki tunnisti heti toisensa tai siis kotimaan. Ainii ja vielä Suomijuttuja; löydettiin Marimekon liike! Se on vieläpä Louis Vuittonin vieressä, eli ei ehkä edes mikään turha juttu.

Ens kerralla palailen toivottavasti huikeiden koralliriutta kuvien ja tarinoiden kera.

Alkuvuosi, loppuvuosi ja mun ikuinen välivuosi

Myöhäset jouluntoivotukset vielä täältä!  Ja uudenvuoden toivotukset myös ku tämä julkasu näköjään vähän venähti... Tosiaan ku perjantai-iltana sit lennettiin Melbourneen,  niin oli laskettu sen varaan et nukutaan kentällä, ja mikäs meitä siellä oottikaan... Oulun kenttääki pienempi kenttä,  joka suljetaan yöksi. Mentiin peseen meikit ja mietittii mitä tehään, nii sillävälinhän oli viimeinen bussiki lähteny. Autonvuokraus firmassa oli joku nainen vielä töissä, ja mentiin siitä kysyyn et mitä tehä. Lopulta tää nainen pääty soittaan vartijalle, et jos saadaa jäädä yöks nukkuu sinne tilaa minne matkalaukut tulee, ja se anto luvan. Vartija tuli jututtaa meitä ja kysy et missä oltii suunniteltu nukkuvamme ennenku missattii bussi... "Täällä kentällä, mut me ihan oikeesti luultii et tää on iso kenttä." Vartija kävi aamulla herättää meidät ku ekat lennot saapu, et vaihdetaan nukkumapaikkaa, sitte ku oltiin lähössä nii ne työntekijät oli vielä huolissaan onko saatu nukuttua kunnolla... :D

Melbournessa ei ollu ihan niin lämmin vastaanotto ku toivottiin,  huono sää seuras meitä edelleen. Hostellista minä ja Janika oli varattu erilliset huoneet ku meillä tuli hirvee riita. No ei vaan, ku vähä viime tipassa varattiin tota(kin) majotusta nii huoneita ei enää kovin runsaasti ollu tarjolla, nii jouduttii sit eri huoneisiin. Mut toisaalta ihan kiva välissä näinki ku on kolme ja puoli kuukautta oltu samassa huoneessa kokoajan. Hostellilla meitä oottiki meidän tanskalaiskamut ja illalla käytiin vaa porukalla kahvilla.

Sunnuntaina tai maanantaina, en muista ja oon sekasin päivissä, käytiin sateisessa säässä ajeleen ilmasella ratikkalinjalla ja katteleen jotain merkittäviä rakennuksia ja sit mentiinki ikkunashoppailee David Jonesille ja Myerille. Myerin näyteikkunoihin on tehty joulunäyteikkunat ja porukka oikeesti oli monen sadan metrin jonossa et pääsi kattoon niitä. Illalla istuttiin keittiössä ja tutustuttiin yhteen jenkkimieheen, joka lähti meidän kaa kävelylle, tarjos kahvit starbucksista ja osti meille jonku katusoittajan levyn. Ja taas sain hajoilla Janikan suunnistustaidoille ku annettiin sen johdattaa meidät takas. Seuraavana päivänä se oli meidän kaa kaupassa ja ois halunnu ostaa mulle proteiinipatukoita ku mietin ostanko suklaata ja sanoin et proteiinipatukat on kalliita. Sitte ku katottiin jotain jouluruokatarjoilu mainoksia ja Janikan kaa sanottii et hedelmötarjotin näyttää hyvälle, nii se aiko ostaa sen meille joulupiknikille. Harmi vaan ko. kauppa oli joulun kiinni. Se on ammatiltaan julkkisten/ökyrikkaiden henkivartija, eli rahaa löytyy... Sit ku oltii puhuttu et mitä tehään vielä ausseissa nii Janika sano et joutuu varmaan liftaan sit farmille ku minä lähen. Ja mitä tekee tämä mies? Antaa Janikalle 200$ et se ei liftaa farmille!!! Oikeesti?!? :D Merry Christmas vain sullekki!

Mun skotti-huonekaveri kysy multa suomalaisista jouluruuista ja se alko näin: kinkkua ja ööö... Miten selität laatikkoruuista. Ilmasesta sanakirjasta katoin nii porkkanalaatikko on carrot casserole, ei kuulostanu oikeelta mut sanoin sen, nii se oli sillee aaa jooo eli pistätte porkkanaa, lihaa, sipulia, perunaa yms. Joo eli mönkään meni, en puhu mistään padasta. Sit googletin kuvan, se katto sitä hetken ja kommentti oli: aaaa, se liha on siis tuolla alla! Mikä liha?! Ei porkkanalaatikossa ole lihaa. Lopuks se oli sillee et oli kiva oppia jotain uutta. Pirusti oppiki varmaan?

Jouluaattona mentiin tyttöjen kans syömää italialaiseen ravintolaan ja panostettiin ja syötiin oikeen jälkkäritki. Ja jälleen kerran päästiin aiheeseen jouluruuat. Julie ja Cecilie kerto tanskalaisista ruuista ja joulunvietosta, sitte oli meidän vuoro kertoo näistä kuuluisista laatikkoruuista. Tytöt oli sillee et tanskassa lanttua syötetään vaa hevosille ja et mitä niissä muissa laatikoissa on, minä ihan pokkana totesin et no maksaa ja rusinoita. Hyvä ettei Juliella lentäny jälkkärit seinälle ku se oli nii järkyttyny, kuulemma tuhottiin sen ruokahalu, ja hyvät naurut saatiin. Sit siirryttii uuteenvuoteen ja meillä ei tullu mieleen mitään ruokia nii kerrottiin tinan valamisesta ja Julie luuli aluks et syödään keitettyjä hevosenkenkiä. Nyt on tanskalaisilla hyvä kuva Suomesta jos ei muuta.

Täällä joulua vietetään vasta 25. päivä ja mentiin hostellin piknikille Batman -puistoon. Backpackerien keskuudessa joulu on enemmän ryyppyjuhla, tavallaan ois ollu kiva nähä se "oikea" aussijoulu, mut mukava ja erilainen tämäkin oli. :) vaikka joulufiilis kyllä oli niin kadoksissa ku voi vaan olla. Puistossa oli bbqssa tarjolla hamppareita, hodareita, muutamaa salaattia ja boolia. Ostettiin myös pari goonitonkkaa ja kerta kerralta se mullaki vaan menee paremmin alas. Aluks meillä oli Skandinaavia leiri, Ruotsi, Suomi ja Tanska, mut myöhemmin siinä istu porukkaa vähä joka puolelta maailmaa. Pelattiin jotain Buffalo (?) juomapeliä, ainoo minkä joku keksi mihin ei tarvi pelikortteja, ja vietettiin päivää auringossa. Myöhemmin siirryttiin hostellille ja bongattiin kaks ihanaa suomityttöä keittiöstä. Jossain vaiheessa, en tiiä yhtään millon, joskus sen jälkeen ku Janika on käyny ostaan kaks viinipulloa lisää ku tonkat meni, nii minä oon karannu skypettään ja jätin baarin vaihteeksi välistä. Eipä ne muutkaan ollu siellä sit kauaa viihtyny.  :D

Tapaninpäivänä haettiin rapularuuat puistoon ja illalla kävin tanskojen kans kattoon elokuvissa Frozenin. Joka oli hyvä, vaikka leffalippu oli liian kallis. 27. päivä (en tiiä mikä viikonpäivä se oli enkä jaksa tarkistaa) mentiin St. Kildaan rannalle, minä häippäsin jo neljän jälkee takas hostellille ku tuntu et palan, muut tuli pari tuntia myöhemmin, lopputuloksena se et kaikki ollaan punasia ku ravut ja kaikilla oikein nätit rusketusrajat mm. Bikinien rusetista tai hameen helmasta.

28:lle päivälle vuokrattiin auto kolmeks päivää et lähetään Great Ocean Roadille. Aluks suunniteltiin 26.-29. mut ylläri et autot oli jo varattuja ku edellisviikolla koitettiin varata. Sit muokattiin hostellivarauksia ja maksettiin auto päiville 27.-30. ja maksun jälkeen käy ilmi, et se auto oliki jo menny ja ainoo vapaa on päiville 28.-30. ja nyt niiden pitää sit hyvittää meidän kaikkien korteille 40$. Yllätys et mun kortin kaa oli ollu ongelmia nii mulle piti palauttaa koko summa ja sit piti maksaa uudelleen, ja joulupyhien takia siinä meni hetki, mut sain vihdoin rahani.

Mun mielipide siitä autosta oli et se on yks hiton romuläjä ja vihaan sitä. Muut väittää et se on kiva. Luojan kiitos mun ei tarvinu ajaa. Julien kaa istuttii koko 500km takapenkillä joka on tosi kapea, puolipersettä siis ulkona penkistä ja turvavyöt lantiomallia, jalkatila ihan oikeasti olematon ja tiet mutkasia ja kuoppasia nii täällä pomppii pitkin ikkunoita ja kattoa, joten kyllä, hyvin onnellinen olo on ollut. Kaikenlisäks sain nukuttua kahden yön aikana yhteensä n. 5 tuntia. Uhmattiim taas lakia ja nukuttiin autossa, eka yö jossai parkkiksella ja toka keskellä ei mitään, siinä tuli retkeilyfiilistä ku oltiin jonku pellon keskellä piknikillä ku aurikolaski ja muita ihmisiä ei näkyny missään. Sitte siitä Great Ocean Roadista. Johtuu ehkä myös siitä et oli niin syvät vihat autoa kohtaan nii en ollu mikää positiivisuuden perikuva, mut olin vähä pettyny koko GORiin, kaikki kehuu niitä maisemia, mut mun mielestä ne ei niin edea eronnu muista ja tie meni kaikenlisäks tosi paljo keskellä metsää.  (okei ne maisemat oli silti kivat ja kenenkään muun en oikeesti oo kuullu antavan tällasta murskatuomioo, et älkää mun takia jättäkö menemättä jos on mahis). Ja okei, ehkä oli "huono" valinta mennä tonne heti Uuden-Seelannin jälkeen. Mut joo mulla oli myös odotukset ehkä liian korkeella. Nähtiin kuitenki, vihdoin ja viimein, koalia ja kenguruita parissaki paikassa, joten se aikalailla kompensoi tätä kaikkea. Nähtiin myös kuolleita kenguja tien varressa, itseasiassa eka kenguru mikä minä ja Janika nähtii.

Roadtripin jälkeen mulla ja Janikalla oli vuorossa hostellinvaihto. Käveltiin 2km Victoria Streetille rinkat selässä todetaksemme et se meidän Victoria Street on TAAS jossain lähiössä. Tunnetusti ollaan fiksuja nii päätettiin sit perua koko majotus ja varattiin uudelleen se meidän edellinen hostelli. Tosta peruutetusta oltii jo maksettu 10% ennakko ja jouduttii yks yö maksaa, mut tuli kyitenki halvemmaks ku jotenki ihmeen kaupalla saatiin kai peruutuspaikat halvimmasta huoneesta ja nyt ei tarvi käyttää tramia tai bussia. Plus että tanskalaiset ja suomalaiset edellee samassa hostellissa, eli tuo meniki paremmin ku hyvin. Käveltiin yhteensä siis joku 4km rinkat selässä, ollaan selkeesti kehitytty ku ei valitettu ollenkaan! Huonekaverina meillä oli yhen yön erittäin outo aasialaispoitsu, sillä oli vaaleenpunanen hello kitty -matkalaukku, se puhu ja heilu kokoajan itekseen et koko sänky tärisi (nukuin siinä samaisessa yläsängyssä), se myös nukku kengät jalassa ja aiemmin höpötti meidän irkkukämppikselle et sen pitää saada puhua sen ongelmasta meidän huoneen miehille.

Uutenavuotena mentiin suomitanska-porukalla piknikille, ja pahiksina raahattiin myös goonitonkat mukaa vaikka juominen on julkisesti kielletty. Fiilis oli ku vappuna (paitsi poikkeuksellisen hyvällä säällä) ku syötiin patonkia ja mansikoita juhlahatut päässä. Alkuillasta siirryttiin takas hostellille ja keittiö oli täynnä nii linnottauuduttiin mun ja Janikan huoneeseen. Jossain vaiheessa kai kehuin Saran hiuksia ja se sano et Katja on leikannu niitä täällä ja siitä se ajatus sitten lähti. Janikan kymmenen "ootko varma?" -kysymyksen jälkeen oltiin vessassa, Janika kameran, Sara harjan, Katja (joka ei muuten ole kampaaja) kynsisaksien kans ja minä istun tuolissa valmiina makeoveriin. Hiukset onnistu yllättävän hyvin mitä nyt aamulla sai pientä epätasaisuutta fiksata, mut ei tullu edes morkkisitkuja, oon very happy et uskalsin antaa tyttöjen pätkästä ne mun kutrit. Vaikka meidän irkkukämppis (tunnetaan nykyään nimellä sivuotsis) koitti tyrkyttää mulle väkisin sivuotsista jos haluan muodonmuutoksen. Sitä ei yllättäen kuunnellu kukaan ja myöhemmin se poistu foliokaavussaan baariin. Ilotulitus oli ihan mahtava (toisinku mun ottamat kuvat siitä), minä raahauduin sen jälkeen nukkumaan, Janika meni tanskojen kans vielä alakerran U-bariin.

1.1 oli kaikkea muuta ku terveellisen elämän alku, istuttiin tyttöjen kans monta tuntia mäkkärillä ja sit jatkettiin hostellille kunnon mättöeväiden kaa kattoo Gossip Girliä. Kokoajan ku sivuotsis ravas huoneessa sen oli pakko tullessa ja lähtiessä hokea xoxo Gossip Girl..  Sivuotsis on ollu jo aiemmin Janikan kaa samassa huoneessa, ja sen jälkeen roikkunu Janikan perässä ja nyt se oli hyppiny vessassa tasajalkaa ja taputtanu ku kuuli et ne on taas huonekavereita... Vaikka Melbournessa ei oikeesti oo oikeen mitään nähtävää tai tehtävää, nii ihan huippua on ollu, ku näki vielä tanskoja ja tutustuttiin Saraan ja Katjaan.

4.1 lauantaiaamuna  suunnataan taas Sydneyyn ja sit alkaaki mun viimenen kuukausi Australiassa, apua, alkaa tulla paniikki! Tai itseasiassa ahdistus. Eilen Janikan, Saran ja Katjan kaa listattiin asioita mitä ootetaan suomesta; lohi ja muusi, kraanavesi ja pääsi listalle abc:n noutopöytäki (enkä ollu minä joka toi esille aiheen!!!), mutta sitte ku kuulin vielä, et ne kouluhakujutut muuttuu ja tajusin kuin kujalla oon edelleen kaiken kans, haluan vaan lykätä mun lentoja ja jäädä tänne. Miksi en varannu niitä lentoja vaikkapa huhtikuun lopulle? Mietin jo et mitä edes teen Suomessa ku en edes tiiä mihin pääsykokeisiin lähen lukeen, mutta "onneksi" tämän kropan kanssa on työmaata tän reissun jälkee about ens syksyyn saakka, et ei pitäis tekemisenpuute tulla... Ja jatkuu taas aiheesta lähdetään Sydneyyn. Nyt aletaan säästään kunnolla, Sydneyssä majotutaan ainaki muutama päivä Patella (irkkukämppis Sydneystä sillon syyskuussa) ja sit ois tarkotus couchsurffailla, ehkä jopa koko loppuaika. Ja ottaa ihan jäätävä loppukiri, oikeesti alottaa alusta, tän rusketuksen kaa. Ollaan nyt 5 viikkoa oltu käytännössä kokonaan erossa auringosta, et oikeesti palataan Sydneyyn yhtä valkosina ku aikoinaan tullessaki oltiin.