Time to go

Singapore. Ylitti mun odotukset, oli paljo siistimpi paikka ku olin kuvitellu, vaikkei mulla hirveesti ennakko-odotuksia ko. maata/kaupunkia kohtaan ollukkaan. Tiistaina ku lensin Singaporeen, nii nähtii Emilian kaa jo heti kentällä ja siitä menttin sit metrolla ja taksilla meidän hostellille Chinatowniin. Todellisuudessahan metroasema oli hostellin vieressä, mut koska summassa mentiin vaa jostai ovesta ulos, päädyttiin aseman toisellelaidalle ja väsyneinä haluttiin vaa heti hostellille. Hostellin respasta kysyttii mitä kannattaa tehdä ja respatyttö merkkaski meille nähtävyyksiä sit karttaan sillain, et niitä riitti jokapäivälle. Illalla käytiin käveleen Clarke Quaylla

Keskiviikkona mentiin aamupalalle, paahtoleipää, hilloa ja peanut butteria, ja keittiöstä löytyi suomalainen, ylläri. Jere oli menossa Uuteen-Seelantiin vaihtoon ja sillä oli Singapore vaa välilasku paikkana. Niinpä lähettiin sit kolmestaan turisteileen kartan avulla. Käytii alhaalta ihastelee Marina Bay Sandsia, vieressä olevaa luksusostoskeskusta(kaikki brändit mitä tiedät tai oot ikää kuullu, löytyy sieltä), kipittään vähä Gardens by the Bayssä, mut sinnekki ois niihin joihinki puutarhoihin ollu parinkympin sisäänpääsy niin jäi välistä valitettavasti, maailmanpyörää kateltiin kauempaa ja the Merlionia käytiin tsiigaamassa ihan vierestä. Kuvia tuli räpsittyä, kerranki, ja kävelyretken aikana mun Balilta ostetut sandaalit hajos. (Ja tämähän nyt yllättää kaikki...) Käytii kiinalaisessa lounaalla ja tilattiin monta erilaista alkupalaa ja ruokaa, mm. sammakkoa, se ei oikeesti edes ollu pahaa, vaikka aluks epäilyttiki. Ton aamupäivän jälkee mentii Emilian kaa vielä shoppailee Orchard Roadille = ei päästy yhtä ostoskeskusta pidemmälle, koska siellä oli jo kaikki mahollinen. Saldona Emilialle yks hame ja mulle yks toppi. Varmaa eka ihmismäinen vaatekappale mitä ostin koko reissulla? Jalat oli jo ihan muusia ton jälkeen mut eiii, vielä pitää jatkaa. Marina Bay Sandsin huipulle valosan aikaan ja oottaa siellä pimeän tuloo, näkee hyvin koko kaupungim kumpaanki vuorokauden aikaan. Oltiin just pujuttu kuin helppo metrolla on liikkua nii sit kusahti koko homma ja oltiin Marina Bay Sandsissä ku oli pimeetä, räjähtäneen näkösenä kaikenlisäks. Tiedoks vielä et toi on joku ökyhotelli, onneks(harmi) ei päästy niihin oikeisii tiloihin, vaan sille katselutasannealueelle joka oli varattu meille köyhille, eli infinity poolia ei pääse kattelee muutakuin hotellin asukkaana. Ma

Torstaina aamukoomailun jälkeen Little Indiaan, missä ei kyllä ollut mitään, joten jatkettiin Arab Streetille. Se oliki jo kivempi paikka ja haahuilun jälkee syötii lounaaks jotain paikallisia sapuskoita. Hyvää oli! Testattiin myös jälkkäreitä, toi vihree rulla oli hyvää, limeks värjätty lettu, jossa sisällä kookosta ja siirappia. Toi pallero, joka kyllä näytti paremmalle, oli aika mielenkiintonen, se maistu raa'alle pizzataikinalle ja sisällä oli siirappia. Hmm. Ton meidän reissun aikana oli Julia ja Anetteki rantautunu meidän hsotellille, tosin Julia oli karannu jo turisteileen ja Anette-raukka oli vatsapöpön kohteena. Pakkailin kamat kasaan ja sitte olikin aika suunnata jo kentälle, Juliaa en kerinny nähä, mut onneks seki tulee jo Suomee.

Lennolla Singapore-Darwin nukuin katkonaisesti 30-60min, eli olin todellakin ruumis klo 4.30 ku kone laskeutu. Näytin oikeesti varmaa jotenki erityisen tyhmältä, koska ne kenttätyöntekijät kyseli multa tosityhmiä... Ei ne ennen oo maahantullessa kysyny ku tyylii missä majotun, kauan aijon olla siellä. Nyt sitte jotain kuulunymmäetämistestejä: onko sulla mukana lihaa? siemeniä? hedelmiä? Ei. Ei. Ei. Tykkäätkö banaaneista? Öö joo, mut ei mulla ole mukana niitä... Testas kuulemma vaan ymmärränkö sen puhetta. Vissii luuli etten osaa puhua englantia, ku tuota edeltäneessä kenkätenttauksessa erehdyin kutsumaan tennareita vaan Converseiksi ja tuolla miehellä ei siinä vaiheessa ollu mitään käryä mistä puhun, koska se luuli mun puhuvan saappaista. Olin varannu lennot sillee et lähen illalla Sydneyyn 00.45, ku aattelin et näänpähän Darwininki sitte, ku muuten sinne ei ois tullu/tulis mentyä. Ja tämä taas aiheutti hämmennystä niille työntekijöille, varsinki siinä vaiheessavku sanoin et lauantaina jatkan matkaa heti Sydneystäkin... Rinkan jätin päiväks kentälle säilytyslokeroon/kaappiin, eipä sekään onnistunu ilman ongelmia. Sen pysty maksaa vaa kortilla ja automaatti ei hyväksyny mun kortteja. Onneks olin sääluttävä näky/aussit on mukavia, tuli yks työntekijöistä maksaan sen mulle sen kortilla. Ja onneksi mulla oli aussikäteistä! Kentältä meni shuttle bus kaupunkiin mut lipunmyyjiä ei vielä ollu, ku seittemän jälkeen olin vihdoin lähössä kaupunkiin, niin sainpa sit perireppureissaajamaiseentyyliin hurauttaa sen matkan taksilla. Mulla ei ollu mitään käryä koko Darwinista ja aamulla ku googlailin, nii tajusin et se on oikeesti aika pieni paikka, ja ite Darwinissa ei välttämättä oo ihan älyttömästi mitään must see, must do -juttuja. Parinsadan kilsan päässä ois ollu mahtavan näkönen kansallispuisto mut no can do, Darwinissa pysytään. 

Löydä Darwinista vessa klo 8 aamulla, vaikeeta. Aukiolevien ostoskeskusten vessat on kiinni, kuten myös yks keskutan julkinen?! Onneks pitkän etsinnäm jälkeen rantaesplanadilta löytyi vessa. Putkeen mennyt aamu mulla. Ainii ja adapteri sanoi ittensä irti lennon jälkeen, viimesen Aussipäivän kunniaks, ku puhelimessaki oli akkua ruhtinaalliset 20%. Kävin pati kertaa kahvilla, samalla lataan puhelinta ku sain sen uuden adapterinki hommattua, kävelin pitkin esplanadia, makasin puistossa ja torkuin jopa jonku 10min ja sain ehkä imettyä viimesiä rusketuksia kroppaani siinä samalla. Ravasin myös eestaas kaupoissa hakemassa vielä viimesiä tuliaisia. Keskustassa ois ollu joku ihan siistinkuulonen krokotiili"puisto", mut koska budjetti, niin jätin sen väliin ja menin leffaan. Wolf Creek 2, elikkä tätä reppureissaaja-sarjamurhaaja -kuvioo. Hyi oli ahdistava, eka oli pelottavampi, toi oli vaa et halusin sen vaa loppuvan kokoajan ja pois sieltä teatterista. :DD Aamusen googletietoiskun aikana luin et tuolla on tosi kainiit auringonlaskut jotka näkee hyvin Mindil Beachilta, samalla ku kävin varaa liput lentokenttä shuttle busiin (ku bongasin toimiston), kysyin miten tonne pääsee, nii sain bussin numeron ja lähtöpaikan, ranta kuulemma n. 3km matkan päässä. Hyppäsin bussiin ja tuloksena se et istun siellä 50min, en tienny missä oli mun pysäkki, enkä nähny edes koko rantaa. Päätepysäkillä ei sitte auttanu ku lähtä takas paluubussilla. Kuski tuli vielä sanoo sinne bussiin kuskille et missä mut pitää jättää pois. XD Mulla vissii aivot narikassa, ku ei tarvi enää toimia navigaattorina Janikalle. :DD Vihdoin pääsin Mindil Beachille, missä mua odotti pilvinen auringonlasku, mut ihan nätti se oli silti ja oli kiva käydä vielä rannalla käppäileen. Löysin tieni takas bussipysäkille, takas kaupunkiin, shuttle busin toimistolle ja sitte vielä turvallisesti kentälle 21.30 eli Suomen aikaa klo 14.00, sopivasti Suomi-Ruotsi pelin alkuu. (Huomatkaa toi aikaero 7h30min, mikäsidea tossa puolessa tunnissa nyt on???) Yle areena vaan oli tukossa, enkä nähny peliä. Eikä se ollukkaa mun adapteri mikä oli rikki, vaa ei toiminu se uuskaan tuolla kentällä ja akkua 2%. Millähän sanalla tuota mun päivää oikeen kuvailis? xD

Koneeseen kuitenki selvisin, ja nukuin koko lennon! Nyt sit 12 tunnin odottelu täällä Sydneyn kentällä ennen 9 tunnin lentoa Honoluluun! Tunti enää jäljellä, eikä vielä oo ees tullu aika pitkäksi, Janikanki kaa tästä puhuttiin, et kuin outoo on ku tykätää hengailla lentokentillä... :D