Mitä me on tällä viikolla tehty? Hmmm, no otettu aurinkoa. Ja no ehkä vähä jopa jotain muutakin. Keskiviikkona ku päästiin Byroniin, tänne pieneen hippikylään meren rannalle, nii ooteltii keskustassa hetken aikaa et hosellilta tullaa minibussilla hakeen meitä. Hostellilla meitä ootti kuuden hengen mixed dormissa neljä tyttöö, kolme brittiä ja yks irkku. Brittitytöt oli vaihdossa Melbournen yliopistossa ja viettämässä springbreakkiä täällä, ja tää irkkutyttö taas oli maailmanympärysmatkalla. :) Päätettii lähtee illalla katsastaa Byronin yöelämää, alkuilta oltii hostellilla noiden brittityttöjen kaa, mut ku lähettii liikkeelle nii päädyttii Janikan kaa Woody's nimisee pubii, jossa pari paikallista haasto meidät biljardipeliin, ja minusta paljastu luonnonlahjakkuus, oujee. Mulla ilmeisesti joku mummovaihe menossa, ku lähin taas hostellille jo puoli yhdeltä... :D
Torstaina otettiin aurinkoa ja hengailtii hostellilla (armahdin Janikaa ku se kärsi tappokrapulasta). Ja kävin myös eka kerran uimassa täällä = kahlasin mereen, vettä vähä yli polvien ja aallot pyyhkäs mun yli. Ei muistaakseni tehty mitää erikoisempaa? Janika nukahti ysiltä ja minä taistelin yhteentoista asti, nukuttii sit vaihteeksi pitkät yöunet ja aamulla kymmeneltä herättii virkeinä aamulenkille. Tulin lenkiltä ja jäin oottelee Janikaa et mennää yhessä aamupalalle, siinä ku pelasin candy crushii nii en edes tajunnu ajankulua... Jossai vaiheessa Janika sit pyyhälsi huoneesee ja kysy oonko kattonu puhelinta. Ööö en? Oli muutama viesti tullu et neiti on eksyny, ja vika oli et se tulee bussilla takas. En kestä... Se oli menny kirjastoonki kysyy, et missä se on. XD Miten se tulee pärjään täällä yksin sitte ku lähen??
Iltapäivällä otettii hostellilta pyörät ja lähdettii niillä kohti Cape Byronia, siellä on siis majakka ja Australian itäisin piste. Meijän pyörät ei yllättäen ollu parhaat mahdolliset ja ylämäki oli ihan valtava, joten talutettii pyöriä puolet matkasta. Jälleen kerran, ku päästiin huipulle, oli maisemat ihan mahtavat. Näistä meidän ulkoilu- ja aktiivipäivistä on tullu mun lemppareita. :D Mahtavat maisemat, vähä liikuntaa ja tehään jopa jotain järkevää. Paluumatka oli super easy, ku tultii vaa alamäkeen, hahaa. Rankan urheilusuorituksen jälkee simahdettii illalla taas jo kymmeneltä...
Lauantaina meille tuli uudet kämppikset, neljä brasilialaismiestä. Tykästyttii niihin heti, ku ne luuli et ollaan ausseja, koska puhuttii kuulemma niin hyvää englantia. Jeee kerranki näin! Meillä oli illaks taas villit suunnitelmat mennä ysin aikaan nukkuun, mut nää kämppikset pyys meitä tulla kuuntelee ku ne soittaa "olohuoneessa" brasilialaista musiikkia. Ja ei luoja, koko ilta oli ihan mahtava ja kämppikset ihan huippuja! Siellä oli myös muutama tyttö brasiliasta, ja yks niistä oli ihan mielettömän hyvä tanssii. Aina ku kappale vaihtu, nii niillä oli koreografiat lennosta valmiina vaikka pareittain. Soittimina niillä oli kitara, joku vahvistin ja pizzalaatikko. Tunnelma oli niiin mahtava, en oikeesti edes muista koska ois ollu noin huippu ilta viimeks, ja me tytöt oltii ihan vaa limsalinjalla. :) Aluks meitä oli noin kymmenen siinä ringissä, mut loppupeleissä meitä oli joku parikymmentä siellä, ku porukkaa alko tulla kuuntelee ja kattoo, et mitä oikeen tapahtuu. Lopuks pojat opetti mulle ja Janikalle vielä jotain niiden perinnetansseja, ja öhhhh olin niin huono. Mut hauskaa oli sekin! Tässä tultii vaa siihen tuloksee et Suomi on ooikeesti tosi tylsä maa, ja samalla aloin haaveilee Brasilian matkasta, hehhee. :D Sunnuntaina oli aika palata normaalielämään ja nukahdettiin kymmeneltä...
Tällä viikolla on ollu joku eläinten bongailu viikko. Keskiviikkona nähtii opossumi, ja toinen niistä meidän kamuista pyydystiki sen paidalla sen, ku minä huusin et mikä tuo on. :D Yks päivä rannalla mun selän alle tuli tsippailee minirapu, ja vessaan hyökkäs sudenkorento, joka on nyt tosiaa kolmatta päivää vessan ikkunassa, ja jäi majailee sinne edelleen. Cape Byronilla nähtiin valas, ja lauantaina ku oltii rannalla, tuli delfiinejä ihan siihen rantaveteen! Ylläri et noista tylsimmistä elukoista saatiin vaan näpsittyä kuvat. Mut yhyy, missä on kengut ja koalat? :( Voin vannoa et en lähe kotii ennen ku oon nähny niitä.
Päästiin just perille Gold Coastille Southportiin, ja meidän hostelli vaikuttaa tosi aneemiselta. Samoin ku koko tää kaupunginosa, joka kyllä ehkä johtuu siitä et tänää on Labour Day, kaikki kaupatki on kii (ja tätähän ei etukäteen tajuttu joten kaurapuurolla eletään). Tällä viikolla pitäs alottaa töidenhaku, käytännössä on päätetty et meillä oon tää viikko aikaa löytää töitä, tai farmi kutsuu... Pystyttäs nimittäin olee töissä vaa joulukuun alkuu, sitte alkaa taas reissaus. Mut kattoo nyt miten onnistuu tää homma. :D Nyt taidetaa lähtä vielä iltalenkille tonne kuolleeseen kylään. Toivottavasti oon ens kerralla taas töissäkäyvä ihminen ku tänne kirjottelen. Wish me luck!
Lauantaina meille tuli uudet kämppikset, neljä brasilialaismiestä. Tykästyttii niihin heti, ku ne luuli et ollaan ausseja, koska puhuttii kuulemma niin hyvää englantia. Jeee kerranki näin! Meillä oli illaks taas villit suunnitelmat mennä ysin aikaan nukkuun, mut nää kämppikset pyys meitä tulla kuuntelee ku ne soittaa "olohuoneessa" brasilialaista musiikkia. Ja ei luoja, koko ilta oli ihan mahtava ja kämppikset ihan huippuja! Siellä oli myös muutama tyttö brasiliasta, ja yks niistä oli ihan mielettömän hyvä tanssii. Aina ku kappale vaihtu, nii niillä oli koreografiat lennosta valmiina vaikka pareittain. Soittimina niillä oli kitara, joku vahvistin ja pizzalaatikko. Tunnelma oli niiin mahtava, en oikeesti edes muista koska ois ollu noin huippu ilta viimeks, ja me tytöt oltii ihan vaa limsalinjalla. :) Aluks meitä oli noin kymmenen siinä ringissä, mut loppupeleissä meitä oli joku parikymmentä siellä, ku porukkaa alko tulla kuuntelee ja kattoo, et mitä oikeen tapahtuu. Lopuks pojat opetti mulle ja Janikalle vielä jotain niiden perinnetansseja, ja öhhhh olin niin huono. Mut hauskaa oli sekin! Tässä tultii vaa siihen tuloksee et Suomi on ooikeesti tosi tylsä maa, ja samalla aloin haaveilee Brasilian matkasta, hehhee. :D Sunnuntaina oli aika palata normaalielämään ja nukahdettiin kymmeneltä...
Päästiin just perille Gold Coastille Southportiin, ja meidän hostelli vaikuttaa tosi aneemiselta. Samoin ku koko tää kaupunginosa, joka kyllä ehkä johtuu siitä et tänää on Labour Day, kaikki kaupatki on kii (ja tätähän ei etukäteen tajuttu joten kaurapuurolla eletään). Tällä viikolla pitäs alottaa töidenhaku, käytännössä on päätetty et meillä oon tää viikko aikaa löytää töitä, tai farmi kutsuu... Pystyttäs nimittäin olee töissä vaa joulukuun alkuu, sitte alkaa taas reissaus. Mut kattoo nyt miten onnistuu tää homma. :D Nyt taidetaa lähtä vielä iltalenkille tonne kuolleeseen kylään. Toivottavasti oon ens kerralla taas töissäkäyvä ihminen ku tänne kirjottelen. Wish me luck!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti