Healthy life ja sitä rataa

Työttöminä ollaa edellee, mut hyvin menee, oon mm. päässy Candy Crushis pidemmälle ku mitä olin edellisellä tabletilla eli syytä juhlaan on. 

Ei mitään käryä minne mennä. Ja mun suunnistustaidot pelasti, jälleen kerran!

Lauantaina oli vuorossa baarikierroksen toinen osa ja me oltii taas menossa mukana. Kello kymmeneen asti. Meitä himotti enemmän mäkkäri ja sänky joten siinä vaiheessa ku oltii käyty kolmessa baarissa viidestä, todettiin et voidaan lähtä hyvillä mielin. Nyt oon rakastunu täällä Vodkarasberry drinkkeihin (tai sit siihen valtavaan jääpalamäärään mitä mulle on aina laitettu niihin), nii saatan jopa joskus tulevaisuudessa vielä innostua uloslähdöstä. Mut silti salmari, #1 now and foreverrr. Noni joo takas lauantaihin. Ja mikä yllätys meitä odottikaan mäkkärillä, value meal 9,95$, saatiin normiaterian lisäks vielä juustohamppari ja pehmis!!! Siinä ku istuttiin mäkkärin pöydässä, syötiin ja naurettiin vedet silmissä meidän huonoille jutuille, mulle tuli vaan ihan tosi onnellinen olo, ku tajusin et elämä täällä alkaa olla ku suomessa omien kavereiden kaa ja jutut tanskalaisten kaa oli yhtä tasokkaita mitä meillä yleensä Suomessaki on. Samalla vaa tajus sen et sunnuntai on meidän viimenen päivä yhessä. Täällä kaikki vaihtaa paikkaa lennosta kokoajan, samalla tavoin ku me itekki, nii mikään ei oo pysyvää. Mut ei voi muutaku toivoo et nähään nää tanskalaiset vielä.

Lauantai-sunnuntai yö meillä oli varattuna tosiaa 10 hengen female dorm, ihmeen rauhallinen oli noinki iso huone, ku tultii kymmenen jälkee takas hostellille nii yhtä lukuunottamatta kaikki oli jo nukkumassa. :D Huonekavereita oli ympäri maailmaa, mm. Kiinalainen joka päivän makas sängyssä ja nauro yksinään ja yöllä kuulosti ku se ois pussaillu yksinään kokoajan... Interesting.

Aika täällä menee ihan hullun nopeeta, vaikkei edes tehdä mitää ja nyt mulla on alkanu hirvee ahdistus siitä et kohta meen jo kotii ja tää reissu on ohi kokonaan... Tänään tuli täyteen kuus viikkoa reissussa, joka ei onneks edes ole puolivälin lähettyvillä, et ehkä turhaa vielä ahdistun Suomeen paluusta... :D Sunnuntaina ku vaihdettii taas huonetta, päästii viiden hengen dormii, vaikka varattii kaheksan, jee, nii tyhjennettiin rinkat eka kerran. Niitä vaatteita on niin vähän, ja ne on niiiiiiin rutussa. Meillä on kämppiksinä kolme miestä, ja ennen ku oltii tavattu yhtä niistä, nii oltii varmoja et se on nainen, ku pöydällä oli suoristusrauta ja se oli suihkussa ainaki 30min. Sit ku kylppäristä tuli mies niin olin ihan ööööööööö... Ja nää kaikki kolme muutenki asuu suihkussa, minä ja Janika ollaa tän kämpän äijät vissii. Paitsi että huone haisee yhtä järkylle, ku se mun ketunpaska ruoka Kuala Lumpurissa, ja kun minä tai Janika avataa parvekkeen ovi huoneen tuulettamistarkoituksessa, niin nuo laittaa sen heti kiinni. Thanks dudes.

Näin me eletään. Rakkaat ruokarasiamme aka koiranruoka-astiat.

Meitä on yhtäkkiä alettu luuleen saksalaisiks. Kaikki sanoo kokoajan kuin huono enkku saksalaisilla ja ranskalaisilla on verrattuna pohjoismaalaisiin, ja nyt, mekö kuulostetaa saksalaisilta? Thanks. Tai ehkä ne näkee meissä vaa samoja piirteitä ulkonäöllisesti Heidi Klumin kaa ja siks luulee et ollaa saksalaisia. Mäkkärin kassalla kävin keskustelun aiheesta myös kassapojan kans:

"Sorry, where are you from? From Germany?

Minä: "No. From Finland."

"Finland? Ooooh, that is where Nokia comes from, right?"

Minä: YES! (Jeee kerranki joku tietää Suomen)

"I knew it. And they sold the brand to Windows"

Minä: "Mmm, yeah..." (ja häivyin kassalta...)

Ollaa just mietitty et ei oo nähty suomalaisia pitkään aikaan, nii tsädäääm tänää heti kolme kipaletta! :D Ku lennettii Tukholmasta Bangkokkii nii samassa koneessa oli Matias, joka oli menossa kans Sydneyy (ja oli myös ollu Kalajoella kesätöissä, wtf.), nii nähtii sama tyyppi myöhemmin Sydneyssä baarissa. No tänää kuukausi myöhemmin tää tyyppi käveli meitä vastaan kadulla täällä Gold Coastilla. :D Small world. Janikan kaa jatkettii ruokakauppaa ja ku tutkailtii porkkanoiden kilohintoja nii vierestä alko kuulua suomea, ja ku käännyttii ympäri nii kaks tyttöö siinä oli yhtä yllättyneen näkösinä ku meki. :D Sovittii et treffataa perjantaina ja lähettäs porukalla ulos. Okei, ylitetää itsemme, toinen viikonloppu putkee ku lähtää ulos, oh my...Tolla samaisella reissulla käytii metsästää mulle myös urheilushortsit ku tänää aamulla totesin et polvimittaset mustat trikoot on liian kuumat lenkille jo tässä vaiheessa. :D Ja mitä löydettiinkää, urheiluvaatteiden Victoria's Secret (alusvaatteista siis hullaannun aina VS:llä ihan täysin, nii tää oli vastaava urheiluvaatteille), Lorna Jane. Onneks rinkkaan ei mahdu enempää vaatteita niin en voinu ostaa ku ne shortsit. Ja myyjä tunnisti aksentista heti et ollaa pohjoismaalaisia, huh. :'D Käytii myös ostaa kasvoille tarkotettua aurinkorasvaa, ku iho alkaa näyttää siltä et käytetää vähä turhan paksuja mömmöjä siihen (ruokavaliollahan ei oo osuutta asiaan).

Eilen sunnuntaina meillä oli kunnon syö mitä haluat -mättöpäivä ja tänää alko taas terveellinen elämä. Ilmeisesti minussa on edellee mun sisäinen urheilija jossain syvällä piilossa, tai sit tää mun uus elämänasenne huoku musta, ku aamulla naama punasena hölkkäsin mun 1km/h vauhdilla pitkin rantatietä, nii joku Mr. Urheilu on mun elämä lihaskimpale juoksi mua vastaan ja nosti mulle kättä. 

Niinkö ehkä huomaatte nii kuvien otto on vähän jääny... Pitää koittaa tsempata taas,  jotenki tähän maisemaan on niin turtunu ja oottaa vaa et pääsee "taas" reissaan. :D Mut hengissä ollaan ja nyt voisin jatkaa Candy Crushia tai alkaa kattoo X-factorii. Moimoi ♥

Wild nights in Byron Bay

Mitä me on tällä viikolla tehty? Hmmm, no otettu aurinkoa. Ja no ehkä vähä jopa jotain muutakin. Keskiviikkona ku päästiin Byroniin, tänne pieneen hippikylään meren rannalle, nii ooteltii keskustassa hetken aikaa et hosellilta tullaa minibussilla hakeen meitä. Hostellilla meitä ootti kuuden hengen mixed dormissa neljä tyttöö, kolme brittiä ja yks irkku. Brittitytöt oli vaihdossa Melbournen yliopistossa ja viettämässä springbreakkiä täällä, ja tää irkkutyttö taas oli maailmanympärysmatkalla. :) Päätettii lähtee illalla katsastaa Byronin yöelämää, alkuilta oltii hostellilla noiden brittityttöjen kaa, mut ku lähettii liikkeelle nii päädyttii Janikan kaa Woody's nimisee pubii, jossa pari paikallista haasto meidät biljardipeliin, ja minusta paljastu luonnonlahjakkuus, oujee. Mulla ilmeisesti joku mummovaihe menossa, ku lähin taas hostellille jo puoli yhdeltä... :D

Torstaina otettiin aurinkoa ja hengailtii hostellilla (armahdin Janikaa ku se kärsi tappokrapulasta). Ja kävin myös eka kerran uimassa täällä = kahlasin mereen, vettä vähä yli polvien ja aallot pyyhkäs mun yli. Ei muistaakseni tehty mitää erikoisempaa? Janika nukahti ysiltä ja minä taistelin yhteentoista asti, nukuttii sit vaihteeksi pitkät yöunet ja aamulla kymmeneltä herättii virkeinä aamulenkille. Tulin lenkiltä ja jäin oottelee Janikaa et mennää yhessä aamupalalle, siinä ku pelasin candy crushii nii en edes tajunnu ajankulua... Jossai vaiheessa Janika sit pyyhälsi huoneesee ja kysy oonko kattonu puhelinta. Ööö en? Oli muutama viesti tullu et neiti on eksyny, ja vika oli et se tulee bussilla takas. En kestä... Se oli menny kirjastoonki kysyy, et missä se on. XD Miten se tulee pärjään täällä yksin sitte ku lähen??

Iltapäivällä otettii hostellilta pyörät ja lähdettii niillä kohti Cape Byronia, siellä on siis majakka ja Australian itäisin piste. Meijän pyörät ei yllättäen ollu parhaat mahdolliset ja ylämäki oli ihan valtava, joten talutettii pyöriä puolet matkasta. Jälleen kerran, ku päästiin huipulle,  oli maisemat ihan mahtavat. Näistä meidän ulkoilu- ja aktiivipäivistä on tullu mun lemppareita. :D Mahtavat maisemat, vähä liikuntaa ja tehään jopa jotain järkevää. Paluumatka oli super easy, ku tultii vaa alamäkeen, hahaa. Rankan urheilusuorituksen jälkee simahdettii illalla taas jo kymmeneltä...

Lauantaina meille tuli uudet kämppikset, neljä brasilialaismiestä. Tykästyttii niihin heti, ku ne luuli et ollaan ausseja, koska puhuttii kuulemma niin hyvää englantia. Jeee kerranki näin! Meillä oli illaks taas villit suunnitelmat mennä ysin aikaan nukkuun, mut nää kämppikset pyys meitä tulla kuuntelee ku ne soittaa "olohuoneessa" brasilialaista musiikkia. Ja ei luoja, koko ilta oli ihan mahtava ja kämppikset ihan huippuja! Siellä oli myös muutama tyttö brasiliasta, ja yks niistä oli ihan mielettömän hyvä tanssii. Aina ku kappale vaihtu, nii niillä oli koreografiat lennosta valmiina vaikka pareittain. Soittimina niillä oli kitara, joku vahvistin ja pizzalaatikko. Tunnelma oli niiin mahtava, en oikeesti edes muista koska ois ollu noin huippu ilta viimeks, ja me tytöt oltii ihan vaa limsalinjalla. :) Aluks meitä oli noin kymmenen siinä ringissä, mut loppupeleissä meitä oli joku parikymmentä siellä, ku porukkaa alko tulla kuuntelee ja kattoo, et mitä oikeen tapahtuu. Lopuks pojat opetti mulle ja Janikalle vielä jotain niiden perinnetansseja, ja öhhhh olin niin huono. Mut hauskaa oli sekin! Tässä tultii vaa siihen tuloksee et Suomi on ooikeesti tosi tylsä maa, ja samalla aloin haaveilee Brasilian matkasta, hehhee. :D Sunnuntaina oli aika palata normaalielämään ja nukahdettiin kymmeneltä...

Tällä viikolla on ollu joku eläinten bongailu viikko. Keskiviikkona nähtii opossumi, ja toinen niistä meidän kamuista pyydystiki sen paidalla sen, ku minä huusin et mikä tuo on. :D Yks päivä rannalla mun selän alle tuli tsippailee minirapu, ja vessaan hyökkäs sudenkorento, joka on nyt tosiaa kolmatta päivää vessan ikkunassa, ja jäi majailee sinne edelleen. Cape Byronilla nähtiin valas, ja lauantaina ku oltii rannalla, tuli delfiinejä ihan siihen rantaveteen! Ylläri et noista tylsimmistä elukoista saatiin vaan näpsittyä kuvat. Mut yhyy, missä on kengut ja koalat? :( Voin vannoa et en lähe kotii ennen ku oon nähny niitä.

Päästiin just perille Gold Coastille Southportiin, ja meidän hostelli vaikuttaa tosi aneemiselta. Samoin ku koko tää kaupunginosa, joka kyllä ehkä johtuu siitä et tänää on  Labour Day, kaikki kaupatki on kii (ja tätähän ei etukäteen tajuttu joten kaurapuurolla eletään). Tällä viikolla pitäs alottaa töidenhaku, käytännössä on päätetty et meillä oon tää viikko aikaa löytää töitä, tai farmi kutsuu... Pystyttäs nimittäin olee töissä vaa joulukuun alkuu, sitte alkaa taas reissaus. Mut kattoo nyt miten onnistuu tää homma. :D Nyt taidetaa lähtä vielä iltalenkille tonne kuolleeseen kylään. Toivottavasti oon ens kerralla taas töissäkäyvä ihminen ku tänne kirjottelen. Wish me luck!

Säästökuurilla

Meidän Sydneyviikot alkaa pikkuhiljaa olla ainaki tältä osaa paketissa. Maanantai meni tosiaa Blue Mountainsilla, tiistai kirjastossa. Keskiviikkona suunnattii Bondille, niinku oli moni muu myös tehny. En tiiä onko näillä joku kevätloma nyt täällä,  ku siellä oli niin paljo kouluikästäki porukkaa... Siinä +30 helteessä ei muuten haitannu yhtää lukea, et työkaverit Suomessa oli joutunu rappaa jo auton tuulilasia, hahah. :D Torstaina mentii Janikan kans taas Bondille ja meitä vastassa rannalla oli taas hiekkamyrsky, joten siirryttiin aika nopsaa nurmikolle auringonottoon. Illalla käytii elokuvissa kattoo vielä Runner Runner, ihan jees leffa, mut 19$ oli ehkä turhan suolanen hinta lipulle. :( Sitte ku käveltii takas hostellille nii mun naamaan lensi jäätävän kokonen yöperhonen ja se vaa jäi mun ohtalle hengailee, siinä sitte huusin ja huidoin sen pois keskellä katua ja ihmisruuhkaa, ja sain traumat niistä. PELOTTAVIA. Ihan sama jotku torakat, mutta ne yöperhoset. (Juu mun ja torakan ensikohtaamista ootellessa, villiveikkaus et mielipide muuttuu hyvin nopsaa.) Äskenki yks perhonen tunki tänne huoneesee ja Janika todennäkösesti onnistu lutistaan sen kaapin ja seinän väliin. Kuolen ehkä jos se yöllä tulee sätkiin mun naamalle.

Perjantai ja lauantai oli tarkotus lähtee ulos Julian ja Emilian kans. No, perjantaina lähettiinki, mua vaa edellee vähä verotti meidän viime viikonloppu, eikä goon oikee enää uponnu. Goon on siis backpackereiden suosimaa "viiniä", sitä myydään 4,5l tonkissa ja se maksaa vaa 10e. Vähä surullista, et pilasin ilmeisesti jo mun gooninjuontikyvyn heti eka aussi viikonloppuna. :D Mutta kuitenki, mentii palloilee parille eri hostellille ja sitte soluttauduttii niiden mukana ilmatteeks baariin. Minä kuitenki kipitin jo kahentoista aikaa takas hostellille (mitä mulle tapahtuu?!) ja Janika tuli sit vähä ennen valomerkkiä (baarit menee kii klo 2) perässä. Perjantaina käytii ekaa kertaa vaatekaupoissa täällä, vaikka houkutus ollu suuri aiemminki. Piti käydä Zarasta kattoo Janikalle shortseja, ja voi sitä tuskaa ku ei voinu ostaa mitää. Onneks Janika muistutti et rinkkaan ei mahu mitää, nii oli helpompi jättää ne vaatteet sinne. Tänää lauantaina kaikki oliki kadonnu jonnekki festareille, J ja E mukaanlukien, nii Janikan kaa vedettii vaa jäätävät Frozenyogurt-annokset ja minä katoin youtubesta salkkareita. Ärsyttävää ku en löydä kaikkia jaksoja... 

  

Tänää päivällä tehtii taas pieni kävelyretki, ku otettii bussi Coogee beachille ja käveltii sieltä Bondille. Julia ja Emilia oli kehunu tota reittiä meille, samoin ku matkaopas, joka saatii läksiäisissä meijän ihanilta tytöiltä. ♥ Eikä turhaa tota reittiä kehuttu! Aivan älyttömän kauniit maisemat ja rannat. Paljo kivempia rantoja oli siinä yhden ja puolen tunnin kävelymatkalla, ku ite Bondi Beach. Tuo on mun mielestä taas semmonen juttu, et jos Sydneyssä on, nii tuolle kannattaa tuhlata edes se pari tuntia. :) Aluks ku matkustettii bussilla täällä, nii tunnollisesti ostettii aikuisten lippu, mut nyt ku tajuttii et ne ei edes kysy opiskelijakorttia jos ottaa opiskelijalipun automaatista (okei, ainakaa toistaseks ei oo kysyny), nii tottakai alettii säästää rahaa ja ostaa puolet halvempia lippuja. Meistä on muutenki tullu ihan jäätäviä tarjousharakoita. Ostetaan Colesissa kaikkea mikä on alennuksessa, ja siellä itseasiassa on tosi hyvät alennukset, nii saadaa meidän normiruuat ostettua tosi halvalla! Mut sitte vaa tulee näitä yllättäviä menoeriä kuten elokuvat, baari-illat tai jätti jätskiannokset... :D Oon onnistunu hankkiin itelleni jo addiktion yksiin kekseihin mitä Colesissa myydää, ne on tosi kalliita,  paitsi tällä viikolla ne on ollu puoleen hintaan eli halpoja, nii oon raaskinu ostaa niitä, ehkä vähä turhanki monesti. Ne on niinku hesen valkosuklaakeksit tai ne Subwayn keksit, mmm. :D En tiiä mitä teen sitte, ku ne ei oo enää alessa.

Tosiaan saatiin vihdoin päätettyä meidän ens viikon suunnitelma. Maanantaina lennetää Brisbanee, sieltä jatketaan keskiviikkona Byron Bayhin, jossa majaillaan seuraavaan maanantaihin ja sitte nokka kohti Gold Coastia. Tän hetken suunnitelma ois löytää töitä ja kämppä Gold Coastilta. Sitte pääsee vihdoin alottaan töidenhaun kunnolla.

Ja loppuun mun perinteiset avautumiset: En ois uskonu et töidenhaku aiheuttaa mulle tämmösen stressin, vaikka ollaa vielä täällä Sydneyssä, eikä koko asiaa tarvis tässä vaiheessa edes miettiä. Yleensä oon sellanen etten osaa stressata paljoo mistään, mutta nyt mietin tota töiden saamista kokoajan ja oon tosi kärtynen... Näköjään käy nii, että nyt ku vihdoin alotan stressaamisen, nii en osaa lopettaa tätä. :D Luulen et tää johtuu siitä, et ysiluokalta asti oon tehny kokoajan jonkulaista työtä myös koulun ohella, ja nyt oon kohta kuukauden ollu ilman töitä, eikä tulevasta oo mitään tietoa ja tää on ihan outoa mulle. Sitte ku tuohon vielä yhdistää sen et peruspessimistinä muistutan itelleni myös kokoajan siitä, et täällä kuulun työnhakijoissa niihin huonoimpiin, ku joudun kilpailee niistä paikoista sellasten kaa, jotka puhuu enkkua äidinkielenään.