Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit

lauantai 9. marraskuuta 2013

Kotihiiri

Good morning Finland! Ja hyvää iltapäivää mulle. Aamupäivän makasin rannalla hiekkamyrskyssä mun uuden Suomifriendin Tanjan kanssa ja nyt raahauduin takas kotiin, tavotteena tehä taas parin päivän sapuskat. Tää viikko on taas hurahtanu nopsaa tekemättä mitää, vaikka toisaalta oon tehny montaki juttuu. Yllättyykö joku nyt ku kerron, et kävin tälläki viikolla Southportissa kirjastossa? Oon käyny nyt Australiassa enemmän kirjastossa ku varmaa Suomessa koko tähänastisen elämäni aikana... Mut tällasina aikoina (ku koitan säästää rahaa) tunnin ilmanen netti ja ilmaset lainaleffat on yllättävän houkutteleva juttu. Vaikka kävelyssä meneeki melkee tunti per suunta.  Toisaalta tollanen hyötyliikunta on ihan hyvää vastapainoa mun sohvaperuna ja rannalla loikoilu elämäntyylille. Rannalla käynnistäki on tullu mulle vaa ylitsepääsemättömän hankalaa ku vihaan aurinkorasvan laittoa, tosi rasittavaa. (Tää taas sarjaa minä ja elämäni ongelmat) Mut nyt, ku omasta mielestä kroppa alko näyttää valkosemmalta ku mun hampaat, nii totesin et aika palata biitsille.


Tää viikko on nyt muutenki ollu jotenki hyvä viikko. Ensinnäki Colesissa myydään ruisleipää, sellasta ku se real leipä, eihän se tietty ruispaloja voita mutta silti, niin hyvää. Ostettiin Janikan kaa nyt myös ekaa kertaa kahvia täällä, ku  vihdoin ollaa hetki samassa paikassa eikä tarvi olla tunkemassa kaiken maailman purnukoita sit rinkkaan. Täällä kahvinjuonti on aiemmin tosiaan rajottunu frappuccinoihin, et voitte kuvitella sen onnen täyttämän hetken, ku ekaa kertaa kaheksaan viikkoon sai aamupalaks ruisleipää ja kahvia! Tässä meidän lähellä on myös kuulemma kauppa, jossa myydää Fazerin turkinpippureita ja salmiakkia (turkkareista voin tehä salmarin korvike keitoksen, oujjjeeaah!), Colesista löytyy myös raejuustoo, joka maistuu vähän leipäjuustolle mut hyvää on, eli melkein kaikkia Suomiruokia saadaan myös täältä, vaikka noita en kuvitellu täältä kyllä löytäväni. :) 


Ja jatkuu aiheesta hyvä viikko: Ku ausseihin tulin nii mun must see kaupungit oli Sydney ja Perth, mut ku oikeesti hokasin mun rajallisen ajan, kaupunkien välimatkat ja sen et enää ei kuukausittain kilahdakkaan tilille rahaa, nii jouduin vaa hyväksyyn sen et Perth jää multa välistä. Tällä  viikolla ku treffasin Tanjaa, joka tosiaa on au pairina Perthissä, mut tuli nyt reissaa välissä itärannikolle, nii siinä ku höpötin matkasuunnitelmia nii Tanja tokas et Perthistä on halvempi lentää Aasiaa, ja nyt ku katoin lentoja, nii näinhän se tosiaan on. Ennen mun kotiinlähtöö Janikan kaa lähtää Balille, nii sille reissulle saatas lisättyy Perthissä käynti, ja rahallisesti se tulis maksaa vaa muutaman kympin enemmän, ku aiemmin erillinen Perthvisiitti menopaluulentoineen ois ollu kolmensadan kieppeillä. Oon nyt niin onnellinen tosta!! Näillä näkymin saan sit nähtyä ja tehtyä täällä kaiken, mistä olin haaveillukki, eli hyvillä mielin voin palata Suomeen, ilman et jäis mikään kaiveleen. Toivottavasti.

Meillä on myös lemmikki täällä, jota en oo tosin nähny. Sen nimi on Kutka. Elina ja Kata on nähny sen joskus kauan sitte, ja Janika viime viikolla. Kaikki meistä on aluks vähän pelänny sitä, mut nyt ollaan totuttu ajatukseen et Kutka aina välissä täällä hengailee meidän kaa. Se on siis hiiri. Elinalla tippu yks päivä nakinpalanen hellan ja kaapin välii, nii aamulla se oli kadonnu. Tytöt sano et Kutka on aika lihava, eikä oo kyllä kummakaa ku vahingossa kai ruokitaa sitä tollee vähän liikaa. Mietittii et voitas ostaa sille sellanen juoksupyörä. Nää mietteet on lainattu meidän perjantain koti-illan keskustelusta.

Koitan ens kerralla kertoo jostain muustaki ku lemmikkihiirestä. Hauskaa viikonloppua kaikille! :)

maanantai 21. lokakuuta 2013

Healthy life ja sitä rataa

Työttöminä ollaa edellee, mut hyvin menee, oon mm. päässy Candy Crushis pidemmälle ku mitä olin edellisellä tabletilla eli syytä juhlaan on. 

Ei mitään käryä minne mennä. Ja mun suunnistustaidot pelasti, jälleen kerran!
Lauantaina oli vuorossa baarikierroksen toinen osa ja me oltii taas menossa mukana. Kello kymmeneen asti. Meitä himotti enemmän mäkkäri ja sänky joten siinä vaiheessa ku oltii käyty kolmessa baarissa viidestä, todettiin et voidaan lähtä hyvillä mielin. Nyt oon rakastunu täällä Vodkarasberry drinkkeihin (tai sit siihen valtavaan jääpalamäärään mitä mulle on aina laitettu niihin), nii saatan jopa joskus tulevaisuudessa vielä innostua uloslähdöstä. Mut silti salmari, #1 now and foreverrr. Noni joo takas lauantaihin. Ja mikä yllätys meitä odottikaan mäkkärillä, value meal 9,95$, saatiin normiaterian lisäks vielä juustohamppari ja pehmis!!! Siinä ku istuttiin mäkkärin pöydässä, syötiin ja naurettiin vedet silmissä meidän huonoille jutuille, mulle tuli vaan ihan tosi onnellinen olo, ku tajusin et elämä täällä alkaa olla ku suomessa omien kavereiden kaa ja jutut tanskalaisten kaa oli yhtä tasokkaita mitä meillä yleensä Suomessaki on. Samalla vaa tajus sen et sunnuntai on meidän viimenen päivä yhessä. Täällä kaikki vaihtaa paikkaa lennosta kokoajan, samalla tavoin ku me itekki, nii mikään ei oo pysyvää. Mut ei voi muutaku toivoo et nähään nää tanskalaiset vielä.

Lauantai-sunnuntai yö meillä oli varattuna tosiaa 10 hengen female dorm, ihmeen rauhallinen oli noinki iso huone, ku tultii kymmenen jälkee takas hostellille nii yhtä lukuunottamatta kaikki oli jo nukkumassa. :D Huonekavereita oli ympäri maailmaa, mm. Kiinalainen joka päivän makas sängyssä ja nauro yksinään ja yöllä kuulosti ku se ois pussaillu yksinään kokoajan... Interesting.

Aika täällä menee ihan hullun nopeeta, vaikkei edes tehdä mitää ja nyt mulla on alkanu hirvee ahdistus siitä et kohta meen jo kotii ja tää reissu on ohi kokonaan... Tänään tuli täyteen kuus viikkoa reissussa, joka ei onneks edes ole puolivälin lähettyvillä, et ehkä turhaa vielä ahdistun Suomeen paluusta... :D Sunnuntaina ku vaihdettii taas huonetta, päästii viiden hengen dormii, vaikka varattii kaheksan, jee, nii tyhjennettiin rinkat eka kerran. Niitä vaatteita on niin vähän, ja ne on niiiiiiin rutussa. Meillä on kämppiksinä kolme miestä, ja ennen ku oltii tavattu yhtä niistä, nii oltii varmoja et se on nainen, ku pöydällä oli suoristusrauta ja se oli suihkussa ainaki 30min. Sit ku kylppäristä tuli mies niin olin ihan ööööööööö... Ja nää kaikki kolme muutenki asuu suihkussa, minä ja Janika ollaa tän kämpän äijät vissii. Paitsi että huone haisee yhtä järkylle, ku se mun ketunpaska ruoka Kuala Lumpurissa, ja kun minä tai Janika avataa parvekkeen ovi huoneen tuulettamistarkoituksessa, niin nuo laittaa sen heti kiinni. Thanks dudes.
Näin me eletään. Rakkaat ruokarasiamme aka koiranruoka-astiat.


Meitä on yhtäkkiä alettu luuleen saksalaisiks. Kaikki sanoo kokoajan kuin huono enkku saksalaisilla ja ranskalaisilla on verrattuna pohjoismaalaisiin, ja nyt, mekö kuulostetaa saksalaisilta? Thanks. Tai ehkä ne näkee meissä vaa samoja piirteitä ulkonäöllisesti Heidi Klumin kaa ja siks luulee et ollaa saksalaisia. Mäkkärin kassalla kävin keskustelun aiheesta myös kassapojan kans:

"Sorry, where are you from? From Germany?
Minä: "No. From Finland."
"Finland? Ooooh, that is where Nokia comes from, right?"
Minä: YES! (Jeee kerranki joku tietää Suomen)
"I knew it. And they sold the brand to Windows"
Minä: "Mmm, yeah..." (ja häivyin kassalta...)

Ollaa just mietitty et ei oo nähty suomalaisia pitkään aikaan, nii tsädäääm tänää heti kolme kipaletta! :D Ku lennettii Tukholmasta Bangkokkii nii samassa koneessa oli Matias, joka oli menossa kans Sydneyy (ja oli myös ollu Kalajoella kesätöissä, wtf.), nii nähtii sama tyyppi myöhemmin Sydneyssä baarissa. No tänää kuukausi myöhemmin tää tyyppi käveli meitä vastaan kadulla täällä Gold Coastilla. :D Small world. Janikan kaa jatkettii ruokakauppaa ja ku tutkailtii porkkanoiden kilohintoja nii vierestä alko kuulua suomea, ja ku käännyttii ympäri nii kaks tyttöö siinä oli yhtä yllättyneen näkösinä ku meki. :D Sovittii et treffataa perjantaina ja lähettäs porukalla ulos. Okei, ylitetää itsemme, toinen viikonloppu putkee ku lähtää ulos, oh my...Tolla samaisella reissulla käytii metsästää mulle myös urheilushortsit ku tänää aamulla totesin et polvimittaset mustat trikoot on liian kuumat lenkille jo tässä vaiheessa. :D Ja mitä löydettiinkää, urheiluvaatteiden Victoria's Secret (alusvaatteista siis hullaannun aina VS:llä ihan täysin, nii tää oli vastaava urheiluvaatteille), Lorna Jane. Onneks rinkkaan ei mahdu enempää vaatteita niin en voinu ostaa ku ne shortsit. Ja myyjä tunnisti aksentista heti et ollaa pohjoismaalaisia, huh. :'D Käytii myös ostaa kasvoille tarkotettua aurinkorasvaa, ku iho alkaa näyttää siltä et käytetää vähä turhan paksuja mömmöjä siihen (ruokavaliollahan ei oo osuutta asiaan).
Eilen sunnuntaina meillä oli kunnon syö mitä haluat -mättöpäivä ja tänää alko taas terveellinen elämä. Ilmeisesti minussa on edellee mun sisäinen urheilija jossain syvällä piilossa, tai sit tää mun uus elämänasenne huoku musta, ku aamulla naama punasena hölkkäsin mun 1km/h vauhdilla pitkin rantatietä, nii joku Mr. Urheilu on mun elämä lihaskimpale juoksi mua vastaan ja nosti mulle kättä. 

Niinkö ehkä huomaatte nii kuvien otto on vähän jääny... Pitää koittaa tsempata taas,  jotenki tähän maisemaan on niin turtunu ja oottaa vaa et pääsee "taas" reissaan. :D Mut hengissä ollaan ja nyt voisin jatkaa Candy Crushia tai alkaa kattoo X-factorii. Moimoi ♥