maanantai 21. lokakuuta 2013

Healthy life ja sitä rataa

Työttöminä ollaa edellee, mut hyvin menee, oon mm. päässy Candy Crushis pidemmälle ku mitä olin edellisellä tabletilla eli syytä juhlaan on. 

Ei mitään käryä minne mennä. Ja mun suunnistustaidot pelasti, jälleen kerran!
Lauantaina oli vuorossa baarikierroksen toinen osa ja me oltii taas menossa mukana. Kello kymmeneen asti. Meitä himotti enemmän mäkkäri ja sänky joten siinä vaiheessa ku oltii käyty kolmessa baarissa viidestä, todettiin et voidaan lähtä hyvillä mielin. Nyt oon rakastunu täällä Vodkarasberry drinkkeihin (tai sit siihen valtavaan jääpalamäärään mitä mulle on aina laitettu niihin), nii saatan jopa joskus tulevaisuudessa vielä innostua uloslähdöstä. Mut silti salmari, #1 now and foreverrr. Noni joo takas lauantaihin. Ja mikä yllätys meitä odottikaan mäkkärillä, value meal 9,95$, saatiin normiaterian lisäks vielä juustohamppari ja pehmis!!! Siinä ku istuttiin mäkkärin pöydässä, syötiin ja naurettiin vedet silmissä meidän huonoille jutuille, mulle tuli vaan ihan tosi onnellinen olo, ku tajusin et elämä täällä alkaa olla ku suomessa omien kavereiden kaa ja jutut tanskalaisten kaa oli yhtä tasokkaita mitä meillä yleensä Suomessaki on. Samalla vaa tajus sen et sunnuntai on meidän viimenen päivä yhessä. Täällä kaikki vaihtaa paikkaa lennosta kokoajan, samalla tavoin ku me itekki, nii mikään ei oo pysyvää. Mut ei voi muutaku toivoo et nähään nää tanskalaiset vielä.

Lauantai-sunnuntai yö meillä oli varattuna tosiaa 10 hengen female dorm, ihmeen rauhallinen oli noinki iso huone, ku tultii kymmenen jälkee takas hostellille nii yhtä lukuunottamatta kaikki oli jo nukkumassa. :D Huonekavereita oli ympäri maailmaa, mm. Kiinalainen joka päivän makas sängyssä ja nauro yksinään ja yöllä kuulosti ku se ois pussaillu yksinään kokoajan... Interesting.

Aika täällä menee ihan hullun nopeeta, vaikkei edes tehdä mitää ja nyt mulla on alkanu hirvee ahdistus siitä et kohta meen jo kotii ja tää reissu on ohi kokonaan... Tänään tuli täyteen kuus viikkoa reissussa, joka ei onneks edes ole puolivälin lähettyvillä, et ehkä turhaa vielä ahdistun Suomeen paluusta... :D Sunnuntaina ku vaihdettii taas huonetta, päästii viiden hengen dormii, vaikka varattii kaheksan, jee, nii tyhjennettiin rinkat eka kerran. Niitä vaatteita on niin vähän, ja ne on niiiiiiin rutussa. Meillä on kämppiksinä kolme miestä, ja ennen ku oltii tavattu yhtä niistä, nii oltii varmoja et se on nainen, ku pöydällä oli suoristusrauta ja se oli suihkussa ainaki 30min. Sit ku kylppäristä tuli mies niin olin ihan ööööööööö... Ja nää kaikki kolme muutenki asuu suihkussa, minä ja Janika ollaa tän kämpän äijät vissii. Paitsi että huone haisee yhtä järkylle, ku se mun ketunpaska ruoka Kuala Lumpurissa, ja kun minä tai Janika avataa parvekkeen ovi huoneen tuulettamistarkoituksessa, niin nuo laittaa sen heti kiinni. Thanks dudes.
Näin me eletään. Rakkaat ruokarasiamme aka koiranruoka-astiat.


Meitä on yhtäkkiä alettu luuleen saksalaisiks. Kaikki sanoo kokoajan kuin huono enkku saksalaisilla ja ranskalaisilla on verrattuna pohjoismaalaisiin, ja nyt, mekö kuulostetaa saksalaisilta? Thanks. Tai ehkä ne näkee meissä vaa samoja piirteitä ulkonäöllisesti Heidi Klumin kaa ja siks luulee et ollaa saksalaisia. Mäkkärin kassalla kävin keskustelun aiheesta myös kassapojan kans:

"Sorry, where are you from? From Germany?
Minä: "No. From Finland."
"Finland? Ooooh, that is where Nokia comes from, right?"
Minä: YES! (Jeee kerranki joku tietää Suomen)
"I knew it. And they sold the brand to Windows"
Minä: "Mmm, yeah..." (ja häivyin kassalta...)

Ollaa just mietitty et ei oo nähty suomalaisia pitkään aikaan, nii tsädäääm tänää heti kolme kipaletta! :D Ku lennettii Tukholmasta Bangkokkii nii samassa koneessa oli Matias, joka oli menossa kans Sydneyy (ja oli myös ollu Kalajoella kesätöissä, wtf.), nii nähtii sama tyyppi myöhemmin Sydneyssä baarissa. No tänää kuukausi myöhemmin tää tyyppi käveli meitä vastaan kadulla täällä Gold Coastilla. :D Small world. Janikan kaa jatkettii ruokakauppaa ja ku tutkailtii porkkanoiden kilohintoja nii vierestä alko kuulua suomea, ja ku käännyttii ympäri nii kaks tyttöö siinä oli yhtä yllättyneen näkösinä ku meki. :D Sovittii et treffataa perjantaina ja lähettäs porukalla ulos. Okei, ylitetää itsemme, toinen viikonloppu putkee ku lähtää ulos, oh my...Tolla samaisella reissulla käytii metsästää mulle myös urheilushortsit ku tänää aamulla totesin et polvimittaset mustat trikoot on liian kuumat lenkille jo tässä vaiheessa. :D Ja mitä löydettiinkää, urheiluvaatteiden Victoria's Secret (alusvaatteista siis hullaannun aina VS:llä ihan täysin, nii tää oli vastaava urheiluvaatteille), Lorna Jane. Onneks rinkkaan ei mahdu enempää vaatteita niin en voinu ostaa ku ne shortsit. Ja myyjä tunnisti aksentista heti et ollaa pohjoismaalaisia, huh. :'D Käytii myös ostaa kasvoille tarkotettua aurinkorasvaa, ku iho alkaa näyttää siltä et käytetää vähä turhan paksuja mömmöjä siihen (ruokavaliollahan ei oo osuutta asiaan).
Eilen sunnuntaina meillä oli kunnon syö mitä haluat -mättöpäivä ja tänää alko taas terveellinen elämä. Ilmeisesti minussa on edellee mun sisäinen urheilija jossain syvällä piilossa, tai sit tää mun uus elämänasenne huoku musta, ku aamulla naama punasena hölkkäsin mun 1km/h vauhdilla pitkin rantatietä, nii joku Mr. Urheilu on mun elämä lihaskimpale juoksi mua vastaan ja nosti mulle kättä. 

Niinkö ehkä huomaatte nii kuvien otto on vähän jääny... Pitää koittaa tsempata taas,  jotenki tähän maisemaan on niin turtunu ja oottaa vaa et pääsee "taas" reissaan. :D Mut hengissä ollaan ja nyt voisin jatkaa Candy Crushia tai alkaa kattoo X-factorii. Moimoi ♥

torstai 17. lokakuuta 2013

Dementiaa pukkaa

Kauheeta, tuntuu jo nyt etten edes muista mitä on viimepäivinä tehty! Tää blogi on kyllä ilmeisen hyvä juttu mulle, nii muistan ehkä vielä ens vuonnaki jotain tästä reissusta. :) Tosiaan, jätin mun job trialin sitte kuitenki väliin. Ehkä parempi et en pelkkää yötyötä itelle ota, äitiki mulle sano et lähin näkee maailmaa ja sit nukkusin päivät. Mulla tosiaan oli suunnitelma, unta pari tuntia ennen töitä ja pidemmät unet töiden jälkeen. Jep, kuulostaa ihan hyvältä, mut ku aloin miettii miten tää asia mun kohdalla toimis näillä mun unenlahjoilla: ei unta ennen töitä, kotona aamu kahdeksalta, nukahdan todennäkösesti yhdeksän jälkeen ja heräisin öööö, illalla kuuden jälkeen? :D Jos noin eläisin nii palaisin Suomeen varmaa valkosempana ku lähin, eikä sen nyt niin kuulu mennä. ;D Lauantaina meillä vaihtu kämppis, saksalaistyttö lähti ja tilalle tuli itävaltalainen tyttö, joka oli kolmen kuukauden reissulla täällä. Illalla lähdettiin taas vaihteeksi elokuviin, leffaseuraa saatiin kämppiksestä ja hollantilaispojasta ja noh, koska Janikan kaa on viimeaikoina kulutettu noita leffateatterin penkkejä suht usein oli meidän valikoima vähän rajattu. :D Päädyttiin sit kattoon The Family, ihan katottava, mut ei mitenkää sen kummempi. Ainiin, ja oli tosi pilvistä, niin ei sitte päästykkää rannalle... Käytiin  vaan pyörähtään kirjastossa ja hommattiin netin syövereistä pitkä litania Queenslandin alueella olevien farmien puhelinnumeroita.






Sunnuntaina oli hostellilla tosiaa ranskalaispoikien järkkäämä bbq, joka alko jo klo 12, niin ei sit sillonkaa selvitty rannalle. Mut ei luoja et oli hyvää ruokaa! Hodareita, hamppareita, pihviä ja kasviksia, mmm. En oikeesti enää muista, et mitä muuta tehtiin sillon??

Maanantaina checkattiin ittemme ulos ja siirryttii Islander resortiin Surfers Paradiseen. Oltiin varattu 8 hengen mixed dorm, ja saatiin 4 hengen female dorm. Täällä huoneessa on myös tv, oma jääkaappi ja oma vessa, luksusta!!! Päästiin myös vihdoin ja viimein rannalle, ja siellä meniki sit neljään asti. Hostellilla meitä ootti uudet kämppikset, tanskalaistytöt, jotka on ihan huippumukavia. Ollaan kyllä tähän asti oltu aika onnekkaita huonekavereiden suhteen. :) Janikalle oli tullu kutsu myös ööö työtapaamiseen. Sille ilmotettiin jo, et se saa työn ja pitäs tulla keskusteleen työstä Hungry jack'sin eteen. Jep, epäilyttävää. Minä lähin salapoliisina lähistölle hiippaileen, mut koska ukkoa ei alkanu kuulua Janika laitto viestin et se on sovitussa paikassa. Vastaus viestiin oli, et ei pääse siihen, tulisko Hard rock cafen luo, joka tosiaan on 50 metrin päässä samalla kadulla. Janika laitto sit et kerroppa jotain siitä työstä, jonka siis piti olla tarjoilija. Vastaus oli et sori, liian paljo liikennettä (jeeeep, autoja pyöreet nolla liikenteessä sillä hetkellä siinä ympäristössä), mut normaali hieronnasta Janika sais 20$ tunnilta. Ai ku houkuttelevaa, hyvin äkkiä lähettiinki takas hostellille, jossa koomattiinki loppuilta ja katottii x-factoria. Ahhhh, tv. <3

Tiistai. Öööö. Joo, aaamulla soitettiin 40 numeroa läpi, jos ois farmityötä tarjolla ja nothing. Sit soitettii vielä yhtee hostelliin, joka hommaa asukkaille farmityötä, nii sieltä sanottii et marraskuun alussa voi olla jotain, et ne laittaa meidät jonotuslistalle. Sit mentiin  vielä pyörähtään rannalla ja moikkaan itävaltalaista ex-huonekamua hetkeks. Iltapäivästä oli taas luvassa citysuunnistusta, ku meidän pankkikortit oli tullu Southportin Commonwealth Bankiin, ja koska säästetään rahaa niin ei otettu bussia. Kävelyhän ois ollu piece of cake, suoraa tietä, mutta koska tänne rakennetaa just ratikkalinjoja, koko kaupunki on ku pommin jäljiltä + siihen päälle et täällä on parin viikon päästä jotku rallikisat (?), nii täällä on teitä suljettuna. Muutaman mutkan kautta päästii kuitenki perille ja oltii pankissa just ennen kiinnimenoa ja saatii kortit, jeee. Päätettii mennä vielä hetkeks kirjastoon dataileen, ku se siinä lähellä kuitenki oli, ja päädyttiin kattoon lentoja, ja varaan lennot, Uuteen-Seelantiin nimittäin. Marraskuun lopulla lähdetään sit kolmeks viikoksi sinne reissaan, en jaksa enää oottaa, lasken jo päiviä, parin viikon päästä varmaan tunteja lähtöön... Kun lähdettii käveleen takas, oli jo pimeetä ja meidän piti kävellä puiston läpi. No problem siihen asti ku meijän ympärillä lenteli lepakoita kokoajan, ihan meidän yläpuolelta.  Nyt ainaki tiietään minne ei suunnata iltalenkille. Illan ohjelmana oli sitten vuorossa Australian tanssii tähtien kanssa. :D Mulle ilmesty jalkoihin ihan jäätävät aurinkoihottumat, nyt sitte varmaan pitää pari päivää pysyä taas pois rannalta.



Keskiviikko. Oikeesti, tää oli eilen ja mulla lyö tyhjää päivän osalta? Oltiin kai vaan hostellilla? Ja käytii kaupassa? Illalla lähdettii baarikierrokselle tanskalaistyttöjen kans, oltii ostettu 30$ joku valmis kierros, mihin kuulu ruokaa ja juomaa ja sama setti kuuluu sit vielä perjantaille tai lauantaille. Kierros alko jo 18.30, mut me ooltii tyylikkäästi myöhässä ja paikalla joskus seittemän ja puoli kaheksan välillä. Meillä kaikilla iski väsy ja raahauduttiin kotiin jo puoli kakstoista... Oon hirvee partyanimal nykyisin... Yks baari minne mentiin, niin vessat oli ylihienot, pönttö mm vetastiin kosketusnäytöllä ja tarjoilijat oli korsetissa ja alushousuissa. Mut joo anyway, mukavaa oli ja viikonloppuna uusiks!

Nyt oottelen et kuumin hetki päivästä menee ohi, tai polttavin, en tiiä, ja uskaltaudun sit ehkä  raahautuu tyttöjen perään altaalle. :)

perjantai 11. lokakuuta 2013

Dollarit silmissä

Tää viikko on eletty tosi normaalia elämää, tai meinaan et ei ole tehty mitään erikoista tai käyty missää jännissä paikoissa. :D Tosiaan sen pienen alkupettymyksen jälkeen tää hostelli on osottautunu ihan kivaks paikaks, ja tää aluekki on ihan kiva. Paitsi et mua syrjitään taas. En mahu istuun kerrossänkyjen alasängyissä selkä suorassa, mut suihkuki on täällä mun kaulan korkeudella!!! (Täällä ei ainakaa hostelleissa ilmeisesti ole kuultu käsisuihkusta) Reilukerho! Hostellissa ei ihan hirveesti oo asukkaita tällä hetkellä, mut muutama hyvä tyyppi täältä on bongattu, ja se riittää.

Tiistaina suunnattii aamulla ensimmäisenä pankkiin avaamaan meille vihdoin pankkitilit, avattii ne Commonwealth bankiin, palvelu oli ihan mielettömän hyvää, kortit toimitetaan pankkiin alkuviikosta ja meitä neuvottiin tosi hyvin jo nyt, miten toimia noissa pankkijutuissa ku saadaan työpaikat. Kerranki joku homma kävi helposti meidän kohdalla! Hoksattiin tosiaan et meidän ois aika hankkia myös tax file numberit, (tää on kai verrattavissa Suomen verokorttiin) ja kun netissä alettiin niitä tilaamaan, yllätys yllätys, tarvit osoitteen ja toimituksessa voi mennä 1-4vko ja meillähän ei ole mitään käryä missä silloin majaillaan. :) Pienet raivonpuuskat tää sai jo meissä aikaan, et kaatuuko työnhaku nyt tähän, mut sit onneks muistettiin meidän uuden kamut. Brasiliat on meidän pelastus, pojat lupas et saadaa käyttää niiden osotetta sen verran ku tarvitaan, ihanaaa! Elikkä nyt on tax file numberit tulossa Brisbaneen. Sama homma tehtiin meidän MediCare korteille, eli neki lähetetään nyt Brisbaneen. Meillä tosiaa oli kortit jo tilauksessa, mut ei osotetta... Vihdoin ja viimein saatiin tuoki asia pois päiväjärjestyksestä! Illalla käytii myös leffassa, cheap Tuesday, ja tällä kertaa lippu vain 7,50$! Mietittii pitkää et mikä leffa valitaan, ja lopulta päädyttiin White House Down -nimiseen pätkään, koska pääosassa oli Channing Tatum. Ja onneks päädyttii, ihan mielettömän hyvä leffa kaikinpuolin!

Keskiviikkona vaellettii Queensland Transport Centeriin, tarkotuksena hommata paikalliset ajokortit ja 18+ kortit. No, ajokortteja ei kuulemma tarvita, vaan suomalaiset käy. Täytettiin muutamat laput siellä ja jonotettii vuoroamme, ja ku vihdoin oli meidän vuoro, nii meille sanottii et ei voida tilata niitä 18+ kortteja, koska meillä ei oo mitään todistusta (esim kirje) meidän (brasilioiden) osotteesta, et asutaa siellä... Eli ootellaan et tax filet saapuu Brisbaneen ja sit niiden avulla tilataan ne 18+ kortit. :D Kävin myös huollattaa mun ripset, tuli ihan kivat, mut kyllä Kalajoella on tullu paremmat, hehhee. Illalla käytiin pienellä sightseeing tourilla meidän hostellin ranskalais ja hollantilais poikien kaa hostellin pakettiautolla. Oli kivaa pitkästä aikaa vaa käydä ajelee autolla. :'D Elämän pieniä iloja. Ja loppuilta seikkailtii Google mapsilla meidän kaikkien kotikaupungeissa ja muutenki ympäri maailmaa. Kuunneltii myös spaissareita ja bäkkäreitä youtubesta ja katottii ranskiksen tekemiä videoita sen aussiajasta, ihan mielettömän hyviä! Ja kerroin hollantilaiselle mun ripsienpidennyksistä, ja ku sanoin et 60$ ja huolto neljän viikon välein, sen reaktio oli et hmmm 60 dollaria neljässä viikossa, ei tuo nyt paha ole. Mun reaktio oli lähinnä et: MITÄ??? Sanoko joku mies just ripsistä noin? XD



Torstaina suunnattii kirjastoon ja hommattiin jo toiset aussikirjastokortit. :D (Tavotteena joka osavaltio, lol.) Siellä sitte parissa tunnissa lätkein parikymmentä työhakemusta menemään. Ja yhdestä vastattiin et pääsen trialiin, eli tekee yyhen vuoron,  ja sit ne päättää palkkaako mut. Se työ ois kahvilassa, yötyötä 2am-7am, tekisin aamuks ja päiväks valmiiks kaikki leivät, wrapit yms. Ainoo vaa et se mun trialki ois 4am, eli aamuyöllä, kuulostaa pelottavalta... Ja tossa työssä saisin 25 viikkotuntia, et ihan ok, mut Janikan kaa on silti mietitty et pitäskö lähtee farmille, ku siellä vois olla mahikset tehä 8h päiviä ja 7pv viikossa jos haluaa. Ja koska farmi ois keskellä ei mitään, saatas myös säästettyä tuleviin reissuihin paremmin. Hullun rankkaahan tuo tulis olemaan, mut ei tehtäs töitä ku 1-1,5kk, nii eiköhän me suomalaisella sisulla selvittäs. ;) Mut pitää nyt vielä kattoa millasen tuloksen tää meidän työnhaku nyt tuottaa. Perjantaina mentii vielä Surfers Paradiseen jakaan meidän CV:itä. Janikaanki otti yks miljonääri moviemaker yhteyttä töiden suhteen, tavotteena tehä Janikasta Australian seuraava It Girl ja suuri leffatähti. Nojoo okei back to reality, joku elokuvatuottaja otti kyllä yheyttä mut sen talon siivoamisen suhteen kylläki, tuo eka vaihtoehto kuulosti vaa kivemmalta.

Lauantain ja sunnuntain suunnitelma on mennä rannalle, sillä ollaan oltu silti jo viikko ottamatta aurinkoa. Sunnuntaina on luvassa vissii myös bbq-partyt täällä hostellilla, tai ainaki nuo ranskikset suunnitteli järkkäävänsä sellaset tänne. :D Koitetaan myös olla syömättä Frozen yogurtia, tällä viikolla on menny ihan överiks senki suhteen. Ulkonasyömislakko on pitäny, tavotteena syödä ulkona seuraavan kerran mun synttäreinä. :D Varattii ens viikon ma-to majotus Surfersista, vähä halvempi onneks ku tää nykynen. Torstaina pitäs sit tietää suunnataanko farmille vai jäädäänkö tänne. Pitäkää mulle peukkuja tohon job trialiin jos nyt sinne meen, eli sunnuntaina klo 21 Suomen aikaa. ;D Ainii ja mun Suomen uniongelmat on vihdoin löytäny tiensä Australiaan, kuukausi meniki jo liian hyvin ku simahin aina samantien, mut nyt taas saanu tuttuun tapaan laskea lampaita puoliyötä. :) 




maanantai 7. lokakuuta 2013

Wild nights in Byron Bay

Mitä me on tällä viikolla tehty? Hmmm, no otettu aurinkoa. Ja no ehkä vähä jopa jotain muutakin. Keskiviikkona ku päästiin Byroniin, tänne pieneen hippikylään meren rannalle, nii ooteltii keskustassa hetken aikaa et hosellilta tullaa minibussilla hakeen meitä. Hostellilla meitä ootti kuuden hengen mixed dormissa neljä tyttöö, kolme brittiä ja yks irkku. Brittitytöt oli vaihdossa Melbournen yliopistossa ja viettämässä springbreakkiä täällä, ja tää irkkutyttö taas oli maailmanympärysmatkalla. :) Päätettii lähtee illalla katsastaa Byronin yöelämää, alkuilta oltii hostellilla noiden brittityttöjen kaa, mut ku lähettii liikkeelle nii päädyttii Janikan kaa Woody's nimisee pubii, jossa pari paikallista haasto meidät biljardipeliin, ja minusta paljastu luonnonlahjakkuus, oujee. Mulla ilmeisesti joku mummovaihe menossa, ku lähin taas hostellille jo puoli yhdeltä... :D



Torstaina otettiin aurinkoa ja hengailtii hostellilla (armahdin Janikaa ku se kärsi tappokrapulasta). Ja kävin myös eka kerran uimassa täällä = kahlasin mereen, vettä vähä yli polvien ja aallot pyyhkäs mun yli. Ei muistaakseni tehty mitää erikoisempaa? Janika nukahti ysiltä ja minä taistelin yhteentoista asti, nukuttii sit vaihteeksi pitkät yöunet ja aamulla kymmeneltä herättii virkeinä aamulenkille. Tulin lenkiltä ja jäin oottelee Janikaa et mennää yhessä aamupalalle, siinä ku pelasin candy crushii nii en edes tajunnu ajankulua... Jossai vaiheessa Janika sit pyyhälsi huoneesee ja kysy oonko kattonu puhelinta. Ööö en? Oli muutama viesti tullu et neiti on eksyny, ja vika oli et se tulee bussilla takas. En kestä... Se oli menny kirjastoonki kysyy, et missä se on. XD Miten se tulee pärjään täällä yksin sitte ku lähen??



Iltapäivällä otettii hostellilta pyörät ja lähdettii niillä kohti Cape Byronia, siellä on siis majakka ja Australian itäisin piste. Meijän pyörät ei yllättäen ollu parhaat mahdolliset ja ylämäki oli ihan valtava, joten talutettii pyöriä puolet matkasta. Jälleen kerran, ku päästiin huipulle,  oli maisemat ihan mahtavat. Näistä meidän ulkoilu- ja aktiivipäivistä on tullu mun lemppareita. :D Mahtavat maisemat, vähä liikuntaa ja tehään jopa jotain järkevää. Paluumatka oli super easy, ku tultii vaa alamäkeen, hahaa. Rankan urheilusuorituksen jälkee simahdettii illalla taas jo kymmeneltä...




Lauantaina meille tuli uudet kämppikset, neljä brasilialaismiestä. Tykästyttii niihin heti, ku ne luuli et ollaan ausseja, koska puhuttii kuulemma niin hyvää englantia. Jeee kerranki näin! Meillä oli illaks taas villit suunnitelmat mennä ysin aikaan nukkuun, mut nää kämppikset pyys meitä tulla kuuntelee ku ne soittaa "olohuoneessa" brasilialaista musiikkia. Ja ei luoja, koko ilta oli ihan mahtava ja kämppikset ihan huippuja! Siellä oli myös muutama tyttö brasiliasta, ja yks niistä oli ihan mielettömän hyvä tanssii. Aina ku kappale vaihtu, nii niillä oli koreografiat lennosta valmiina vaikka pareittain. Soittimina niillä oli kitara, joku vahvistin ja pizzalaatikko. Tunnelma oli niiin mahtava, en oikeesti edes muista koska ois ollu noin huippu ilta viimeks, ja me tytöt oltii ihan vaa limsalinjalla. :) Aluks meitä oli noin kymmenen siinä ringissä, mut loppupeleissä meitä oli joku parikymmentä siellä, ku porukkaa alko tulla kuuntelee ja kattoo, et mitä oikeen tapahtuu. Lopuks pojat opetti mulle ja Janikalle vielä jotain niiden perinnetansseja, ja öhhhh olin niin huono. Mut hauskaa oli sekin! Tässä tultii vaa siihen tuloksee et Suomi on ooikeesti tosi tylsä maa, ja samalla aloin haaveilee Brasilian matkasta, hehhee. :D Sunnuntaina oli aika palata normaalielämään ja nukahdettiin kymmeneltä...

Tällä viikolla on ollu joku eläinten bongailu viikko. Keskiviikkona nähtii opossumi, ja toinen niistä meidän kamuista pyydystiki sen paidalla sen, ku minä huusin et mikä tuo on. :D Yks päivä rannalla mun selän alle tuli tsippailee minirapu, ja vessaan hyökkäs sudenkorento, joka on nyt tosiaa kolmatta päivää vessan ikkunassa, ja jäi majailee sinne edelleen. Cape Byronilla nähtiin valas, ja lauantaina ku oltii rannalla, tuli delfiinejä ihan siihen rantaveteen! Ylläri et noista tylsimmistä elukoista saatiin vaan näpsittyä kuvat. Mut yhyy, missä on kengut ja koalat? :( Voin vannoa et en lähe kotii ennen ku oon nähny niitä.

Päästiin just perille Gold Coastille Southportiin, ja meidän hostelli vaikuttaa tosi aneemiselta. Samoin ku koko tää kaupunginosa, joka kyllä ehkä johtuu siitä et tänää on  Labour Day, kaikki kaupatki on kii (ja tätähän ei etukäteen tajuttu joten kaurapuurolla eletään). Tällä viikolla pitäs alottaa töidenhaku, käytännössä on päätetty et meillä oon tää viikko aikaa löytää töitä, tai farmi kutsuu... Pystyttäs nimittäin olee töissä vaa joulukuun alkuu, sitte alkaa taas reissaus. Mut kattoo nyt miten onnistuu tää homma. :D Nyt taidetaa lähtä vielä iltalenkille tonne kuolleeseen kylään. Toivottavasti oon ens kerralla taas töissäkäyvä ihminen ku tänne kirjottelen. Wish me luck!

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Matka jatkuu


Heissan, nyt taas tulee alkuviikon kuulumisia, vaikka mitää superspesiaalia ei ollakkaa tehty. Sunnuntaina hengailin hostellilla, kävin oopperatalolla räpsiin viimesiä kuvia, kyläilee tytöillä niiden hostellilla ja skypetin kotiin ja kavereille, sillävälin ku Janika oli treffeillä Paten kaa. Toisaalta oli ihan kiva lähtäkki Sydneystä ku huonekamuina oli vain Janika ja Pate, hahahah. :D No ei, tulee Pateaki ikävä, ja meijän hostellin vietnamilaisnaista. Se oli aina yhtäaikaa meijän kaa keittiössä ja välissä tiskaski meidän puolesta, hehh. :D Juliaa ja Emiliaa nähdään todennäkösesti seuraavan kerran joulun aikoihin, ne lähti nyt Uuten-Seelantiin ja jatkaa sieltä Melbourneen, ku me taas suunnataan pohjosemmaks. Mut onneks tyttöjä voi treffata sitte ihan Suomessakin! :)
Minä ja mun bestis liikennevaloissa lepuuttamassa hartioita :) ♥

Maanantaina leiriydyttiin päiväks rinkkojen kaa Hyde Parkiin ja ne hiton perhoset vainos mua sinnekki, ku oli jatkuvasti takertuneena mun vaatteisiin. Junalla sit lähdettiin iltapäivällä kohti lentokenttää. Tällä kertaa oli liput, oikee kenttä ja aikataulut kohillaa, junassa vaa huomattii yhtäkkiä et ollaa meijän pysäkillä jo. Äkkiä ylös ja YRITETÄÄN juosta rinkat kädessä siinä käytävällä. No, ylläri, juna kerkes jo lähtä ja jäätii vasta seuraavalla pysäkillä pois, mut onneks päästiin ilmatteeks takas domestic terminaliin. Ku vihdoin päästiin Brisbanessa meidän hostelliin, meijän huonekaverit oli jo nukkumassa, Janika lähti kattelee paikkoja ympäri hostellia, mun suunnitelmana oli mennä suihkun kautta nukkuun. Ku vihdoin pääsin kapuaan mun yläsänkyyn (jonne ei ollu portaita), tajusin et jätin valot päälle, mut en päässy enää alas sieltä sängystä, ilman et oisin rymissy lattialle ja herättäny ne muut. Ja jos oisin päässy alas, en ois päässy takas ylös pimeessä ilman et oisin potkimalla pahoinpidelly sen alasängyn asukin. Harvinaisen jännä ilta mulla siis. Sitte onneks se toinen tyttö heräs, ja meni laittaan puhelinta laturiin, totesin et tässä on mun tilaisuus, aloin nukkuu ja päätin et se toinen saa sammuttaa valot. Problem solved. Samalla myös Janika palas huoneesee, eli onneks en uhrannu itseäni tolle valjoen sammutus operaatiolle. Ja tosiaa, ne sängyt oli taas suunniteltu kääpiöille, mun varpaat puski päädystä läpi, jeee.
Näin me säästetää, meikkien ilmaisnäytteitä tavarataloista.

Tiistai kierreltiin ympäri Brisbanen keskustaa.  Tosi kiva kaupunki, jotenki paljo kotosampi ku Sydney. Ei tää silti yhtä kaunis ole, tai ei täällä oo yhtä paljo nähtävää, mut me viihdyttii ainaki hyvin.  :) Meidän hostelli oli tosi mukava, vähä harmittaa ku piti näin nopeeta lähtee sieltä. Eilen illalla mentii elokuviin, tiistaisin kuulemma halvemmat liput, vaan 10, 50 $, nii mentii kattoo Grown Ups 2, eli jo nimen perusteella meille oikeen sopiva. Ku mentiin sinne saliin, se oli ihan tyhjä, vaikka leffan alkuun oli enää muutama minuutti. No, minä alan räplään kameraa ja Janika juo siinä samalla sellasta hapollista jäähilejuomaa ja röyhtäilee... Yllättäen meijän taakse oli tullu istuun joku irkkupoika, joka vaa hajos, sitte Janika huomas sen, ja öööö minä nauroin tuolle suunnilleen koko elokuvan, en vaa saanu koottua itteäni. Se poikaki vaa saano meille et: "Ku kuulin sen ekan nii aattelin et voi luoja, toisesta aloin vaa nauraa..." Mut kyllä se onneks ihan normistikki meille sit puhu vielä, vaikka lähtiessäki vielä nauro meille. :'DD

Nyt haetaa jotain aamupalaa ja koitetaan selvittää monelta ja mistä meidän bussi Byroniin lähtee. Perus, meillä taas leiri keskellä kaupunkia.