Onnenpäiviä

Niinku aiemmin maintsin, nii nettiä ei oo hetkeen ollu käytettävissä, ja vaikka meillä puhelimissa onkin netit, nii nyt ku autolla matkataan pitkin vuoria ja metsiä, ne yllättäen ei toimi. Ainoastaan kaupungeissa toimii, mitä täällä on, hmm, harvassa... Mutta nyt löydettiin keskeltä-ei-mitään kahvila jossa on rajaton wifi, tätä ei ookkaan tapahtunu sitten Helsinki-Vantaan?!?

Taupossa sää tosiaan pysyi pilvisenä ja perjantai kulutettiinki hostellin yleisissä tiloissa leffoja kattelemalla. Bussi Wellingtoniin lähti yöllä yhden aikaan, tarkotuksena nukkua bussissa, mut yllättäen taaskaa ei ihan näin menny ku koko bussi oli ihan täynnä, toisin ku oltii kuviteltu. Pientä jännitystä tohon lähtöön toi vielä se, ku bussipysäkillä oli lappu et lauantaina bussit lähtee 12-2 pm viereiseltä kadulta, ja ei siis nyt tiietty meinaako tuo 12 am vai pm... Bussi tuli sit siihen alkuperäsen pysäkin tien toisellepuolelle... Aamulla saavuttii superväsyneinä Wellingtonii ja etsittii kahvipaikkaa ja loppuajaks mentii bussiasemalle lataan puhelimia. Semmonen kaupunkivisiitti. :D Oltiin varattu liput Bluebridge-lautalle et sillä vaihdetaan eteläsaarelle. Wellington-Picton väli kesti jonku neljä tuntia. Oltiin laivan yleisissä tiloissa ja kuultii et samassa huoneessa on suomalaisia mut kaskummaa, uni voitti ja laskettiin päät vaa sohvalle ja nukuttiinki sit puoli matkaa.

Pictonissa painuttiin taas pehkuihin aika nopsaa ja aamulla checkattiin ittemme ulos hostellilta ja mentiin meren rannalle puistoon aamupalalle, ja ootteleen et meidän bussi Kaikouraan lähtee yhdeltä.

Kuka ei oo yhtään yllättyny ku kerron et tuli mutkia matkaan? Reippaasti mentiin bussipysäkille jo ennen puolta yhtä ja kulutettiin aikaa miettimällä ketä tulee meidän kaa samaan bussiin ja miettimällä mitä kaikkee tiedetään Saksasta (syystä että; edellisiltana saksalaispoika piti meillä hostellilla suunnilleen esitelmän Suomesta). Ilmeisesti meijän keskustelu oli hyvin intensiivistä ku 12.55 huomataan et meidän bussi ajaa meidän ohi. Päivän viimeset bussit ja ainokainen junayhteys oli myös startannu kello 13. Illaksi oli varattu hostelli Kaikourasta, maanantaiaamuksi uinti delfiinien kans ja iltapäivälle bussimatka Kaikoura-Chritchurch, ja kaikki nämä maksettu, sekä tietty non-refundable... :) Hetki mietittii mitä tehään ja infopisteessä vierailun jälkee painuttii pahvinpalan kans tienvarteen; liftaamaan! :D

Puolituntia saatiin tihkusateessa ootella nii viereen kurvas auto, nainen 7-vuotiaan tyttönsä kans. Niiden kyydillä päästiin puolituntia eteenpäin ja isomman tien varressa kerettiin hetki ootella nii joku herrasmies nappas meidät kyytii. Autossa oli ikkunat auki, enkä kuullu sen miekkosen puheista yhtään mitään, nii Janika seurusteli etupenkillä sit sen kaa, samalla ku minä keskityin ikkunasta ulos toljotukseen. Rantamaisemat matkalla oli ihan mielettömät! Ja tää meidän kuski pysähty vielä näköalapaikalle, mistä näki ku hylkeet loikoili kallioilla, turisteina ei kuulemma saatu missata tota paikkaa. Meidän hovikuski vei meidät suoraa hostellin pihallekki, jeii. Ei siis jääny traumoja ekasta liftausreissusta ever. Ja mikä meitä oottikaan hostellilla... SAUNA! Voi sitä onnentunnetta! Ku mentiin sinne, nii just sanoin Janikalle, että miksi saunassa on näin kylmä (45 astetta), nii kolme aussipoikaa on aivan kuolemaisillaan siellä ja on ihan et ei luoja, 45 astetta ja on oltu täällä vartti!!! Ööö? :D Janikan kaa valaistii niitä vähä meijän saunomisesta ja aika nopsaa ne häipy sit jo ekojen löylyjen jälkee.

Maanantiaamuna rinkkojen kaa laahustettii ööö dolphin encounteriin (tai joku vastaava), mistä oli varattu nää treffit delfiinien kaa. Märkäpuvut päälle, kattoo vartin videopätkä ja menoks! Aluks tuntu et märkäpuvussa ei voi liikkua ja tukehtuu, mut nopsaa siihen tottu. En ollu ikinä ennen snorklannu, nii eka vedessä olo pätkä mulla meni vähä hämmeyksessä ja miettiessä et se vesi on ihan pirun kylmää... Onneks noita veteen laskuja oli monta nii pääsin minäki kärryille hommaan! KUIN SIISTIÄ VOI OIKEESTI OLLAKKAAN! Delfiinejä ui sun vieressä, alla ja vastaan, jotain niiiiiin mahtavaa! Olin ekana melkeen joka kerta ku mentiin sinne veteen, piti istua veneen perässä, oottaa et torvi soi ja laskeutua vauhdista veteen,  tuli ihan nälkäpeli siitä mieleen. Melisa "fantasiafriikki" (blogin perusteella tunnetaan nykyään myös vissii tällä nimellä) Manninen. Mut en oikeesti ois voinu edes kuvitella et toi delfiinien kaa polskuttelu on noin siistiä. Kaikenhuipuks meidän K-Martista ostettu 49$ vedenkestäväkamera toimi yli odotusten.

Uinnin jälkee suunnattii bussille, joka oli yks ja puol tuntia myöhässä, ja jatkettii Chritchurchii, josta oliki varattu hostelli jostain lähiöstä kaukana keskustasta... Good job girls ku varaatte niitä majapaikkoja paria tuntia ennen ku meette sinne. Harkittiin jo suoraa lentokentälle menoo (auto piti hakee sieltä), mut mentii sit kuitenki hostelliin. Yllä mainituista syistä johtuen, ei pahemmin keretty tutustuu Chritchurchiin. Kaikouran hostellilla saksalaispojat (Uudessa-Seelannissa oikeesti on joku saksalaisten kansanvaellus, yhessäki meijän huoneessa 7/10 oli saksalaisii...) sano et Chritchurchissa muuttuu liikennejärjestelyt kokoajan et onnea meille vaan auton kaa... Nää muuttuva labyrintti -kaupunkileikit näköjää seuraa meitä.

Ylitettiin ittemme ja varattii majotus jouluksi ja hyi ku oli kallista. Varailin myös läjän lentoja, nyt oon kyllä very happy. :) Enkä muuten halua enää Australiaan, (elämä nyt vaan on niin kovin kurjaa ja rankkaa siellä...) Uusi-Seelanti on paljo siistimpi! Mut okei, kaipaan kyllä aurinkoa, oon yhtä valkonen ku Ausseihin tullessa.

Still alive

Netti ei oikeen täällä Uuden-Seelannin päädyssä meinaa toimia, ku autolla vedetään tuolla vuoristoissa metsän keskellä, mäkkärin wifiäkää ei mäy mailla eikä halmeilla, nii ei oo tabletillakaan päässy tänne kirjotteleen... Mut tässä nyt tällanen pikamoikkaus, auto edelleen ehjänä ja toisella laidalla eteläsaarta ollaan! Kirjottelen viimestään sit ausseista taas ku on netti käytössä! :)

Autopunkkaajat kävi tänään syväjäädyttään aivot, ja peseen hiukset järvessä. 

Julma luontoäiti

Palasinki nyt aika nopsaa kirjottaan Tauposta, syystä että; mulla ei oo muuta kuin aikaa. Meillä oli varattuna tänne 3 päivää ja suunnitelma näytti jotakuinkin tältä:

Keskiviikkona: Check in hostelliin, laskuvarjohyppy oli varattuna 11.40.

Torstai: Joku retki Taupo-järvellä ja kävellen joenvartta ja vuoristoa pitkin kattoon Huka Fallsia.

Perjantai: Check out hostellista, bussilla Tongariro National Parkiin ja illaksi sitte takas Taupoon niin jatketaan matkaa.

Kuulosta hyvältä? Niin minustaki. Ja kun keskiviikkona checkattiin ittemme sisään nii se oliki sitte siinä. Pilviä, pilviä ja vielä vähä pilviä ja kaatosadetta. Suomennettuna,  ei laskuvarjohyppyä, siirtyy torstaiaamuks. Päätettiin kummiski ettei jäädä sisälle mätäneen vaa lähdetään kattoon ne Huka Fallsit, joenvartta pitkin sinne on tunnin kestävä vaellusreitti, vaikka vettä tulee, nii ei se mitää, tuulitakit niskaan ja menoks! Käveltiin yli tunti mäkistä metsäpolkua ja päästiin puistoon ja aateltiin et nyt ollaan lähellä! Seurattiin maassa olevia sprayattuja nuolia ja lähdettiin edelleen jatkaan matkaa, vaikka vahvasti epäilinki onko suunta oikea, mutta koska siinä oli nuoli nii jatkettiin... Hetken kuluttua nuoli osotti vastakkaiseen suuntaan, eli väärällä suunnalla oltiin. Ku oltii takas puistossa nii huomattii et nuoli oli nii kärsiny ja levinny et oli salmiakin mallinen. :)) Jatkettiin sit toista reittiä, ja paljastu et se tunnin kävelymatka alko vasta sieltä puistosta. Huka Fallst oli ihan kivat, ne vaa muistutti enemmän koskea... Paikanpäällä ootettiin sit uitettuina koirina kylmissään 40 minuuttia taksia kahden singaporelaisen tytön kaa. Eli tuo kiva retki oliki kolmen tunnin rämpiminen sateessa ja todennäkösesti tuli vielä flunssaki, pahoitteluni jos siis hieman negatiiviseen sävyyn kuvailin tota nähtävyyttä, mut kovin hyvällä fiiliksellä ei ton jälkee oltu. :D

Tänään torstaina herättiin uuteen päivään huomataksemme et sataa ku esterin perseestä ja laskuvarjohypyt taas peruttu, siirretty perjantaille. Koitettiin kehittää jotain aktiviteettia, mut kaikki National Park retketki on sään takia peruttu, ja ilmeisesti myös monet retket järvelläki. Perjantaille on myös luvattu sadetta, eli en jaksa edes toivoa et laskuvarjohyppy onnistuu, ja jos onnistuu,  niin ei sen jälkeen silti keretä National Park retkille, eikä myöskää keretä vaikka meille vaa ilmotettas aamukympin jälkee et ei laskuvarjohyppyä tänää,  National Park reissut starttaa melkee kaikki viimestään 9.30. :) Joo laskuvarjohypyn vois tehdä muuallakin, mut täällä se vaan sattuu oleen 100-200 NZ $ halvempi ku muualla... :/ Et semmosta meillä, vähän plörinäks meni koko kolmen päivän stoppi Taupossa, toivottavasti on parempi onni loppureissun.

Turhautunut reppureissaaja kiittää ja kuittaa.

Amazing New Zealand

CHANRY?!? Arvatkaa naurettiinko :D

Hengissä ollaan ja mukavaa on ollut! Nyt koitan nopsaa mäkkärin wifillä kirjotella viimepäivien tekemisistä. :) Lauantaina ku selvittiin lennolta Aucklandiin, oltiin ihan superväsyneitä. Ite olin kuitenki muutaman tunnin yön aikana nukkunu, mut vaihteeks Janika ei ollu nukkunu ollenkaan... Taisteltiin kuitenki päivä väsymystä vastaan ja kierreltiin kaupunkia käveleskelemällä ympäriinsä. Samalla kaavalla meni myös sunnuntai. :D Ostettiin Uuden-Seelannin prepaid liittymät et saadaan netti käyttöön, ja et voidaan varailla bussimatkoja ja hostelleja aina matkanvarrella. :) Nyt kuitenki kirjottelen wifillä etten kuluta tota prepaidiä tähän, et se riittäs koko reissun ajaks. :D Aucklandista tykkäsin tosi paljon, se oli jotenki tosi kotosa kaupunki. Hirveesti en mitään matkavinkkejä sinne osaa antaa, ku meidän päivät meni vaa rennosti oleskellessa.

Maanantaiaamuna hypättiin bussiin ja matkattiin 4 tuntia Rotoruaan. Täällä bussimatkatki on ihania ku on niin mahtavat maisemat! Rotorua on rakennettu melkosen kuuman maaperän päälle ja siellä oikeesti haisee mädäntyneelle kananmunalle. :D Rotoruavisiitille oli suunnitelmissa Maori-ilta, Hobbitonissa vierailu (!!!) ja Wai-o-tapu visiitti, mut koska meidän matkabudjetti on rajallinen ja kaikki noista oli matkojen kanssa kivoja rahareikiä, nii jostain oli luovuttava. :( Päädyttiin sit jättään maori-ilta välistä ja sen sijaan suunnattiinki maanantai-iltapäivästä Rainbow Springs Wild Life -parkiin, tarkemmin sanottuna lintu/lisko/kalapuistoon jonka pointtina meillä oli tietty nähdä Kiwi-lintuja. :) Ihan kiva paikka, ei välttämättä mikään must see -place, mutta suht. edullinen vaihtoehto kummiskin. :) Kiwi-lintuja nähtiin vaan yks, ku muut oli nukkumassa. :(

Janika, also known as a hobbit...

Tiistaina oli sitten päivä, jota olin oottanu aika innokkaasti; nimittäin se Hobbiton! Oltiin varattu Hobbitonin nettisivuilta liput ja bussikyyditys jo valmiiks, tosiaan tää paikka sijaitsee Matamatan lähettyvillä, eli noin tunnin ajomatkan päässä Rotoruasta, missä siis majotuttiin. Jälleen kerran bussimatkan maisemat oli ihan mahtavat. Kun päästiin Hobbitoniin oltiin me Janikan kaa kumpiki ihan intona kokoajan, oli mahtavaa nähdä niitä kuvauspaikkoja ja rakennuksia,  ja kuulla miten leffoja on kuvattu ja kuinka paljo työtä yhden yksittäisen kohtauksen eteenki on jouduttu tekeen. Ollaan parin viime kuukauden aikana totuttu siihen, et aasialaiset on aina kameroidensa kans törkeesti hyppimässä kaikkien edessä, mut tuolla ne oli nyt positiivinen yllätys. Toisinku minä, Janika ja 4 ruotsalaistyttöö, me rynnittiin kameroiden kans ekana näpsiin kuvat ja varmistettiin et niitä tuli otettua tarpeeks paljon. Skandinaavia jyrää! Meitä ei tosiaan kielletty kuvaamasta tai julkaisemasta kuvia, niinku joskus on varmaan ollut... Mut veikkailtiin et se on voinu johtuu siitä, et tuolla oli myös Hobittia varten rakennettu jotain, et ne ei sit vuoda nettiin ennen elokuvaa, ku ilmeisen tarkkoja ne on aina ollu noissa, ku kuunneltiin juttuja Taru sormusten herrasta -kuvauasten ajalta; sillon siitä ei saanut edes lentää yli, muutama tyyppi oliki tän takia menettäny lentolupansakin...  Ohjatun kierroksen lopuks mentiin drinkeille (olut tai siideri) Green Dragon pubiin, juomat kuulu kaikille hintaan. Vaikken oluenjuoja yhtään ookkaan, nii uskaltauduin maistaan paikallista erikoisuutta Gingerbeeriä, ja ei vitsit et se oli hyvää! Ei mun varmaan enempää auta tästäkään höpistä, kuvat kertoo taas paremmin. :) Harmittaa vaan ku ei näitä mitään juttuja voi täydellisesti kuvata millään valokuvilla tai sanoilla...

Devil's bath

Hobittilan jälkeen lähdettiin sit Wai-o-tapuun, jossa oli tehty kävelyreitti erilaisten luonnonilmiöiden ympärille. Niinku mainitsin niin Rotorua on rakennettu kuumalle maaperälle ja tuolla wai-o-tapussa olikin sitte mm. kraattereita, geysir, muta-allas joka kupli/kiehu, kuumialähteitä ja puita jotka oli vähän vinksalleen kasvaneita. Harmi vaan et se geysir purkaantuu aina aamusin, ja meillä ei enää aamureissulle ollu aikaa. Ja tää mädänkananmunan haju sit about kymmenkertastu sitte siellä. :D Paluumatkalla meidän "private"kuski sit sano et meillä on vielä aikaa ennen ku muita tulee kyytii et voidaan käydä parinkymmenen minuutin kävelyretki Rainbow Mountainilla, et siellä on ihan kiva järvi. Käytiin Janikan kaa sit rämpimässä vuoristopolkua vielä siellä, ja se järvi oli ihan mielettömän nätti! Se oli kans joku kraatterijärvi kallioiseinämien keskellä, mut vesi oli sellasta turkoosin ja mintunvihreen sekotusta.

Niinku voitte näistä kuvista ja teksteistä päätellä,  nii ihan mielettömiä juttuja on nähty viimepäivien aikana ja lisää on luvassa! Tänää tultiin bussilla Taupoon, mut siitä voisin kertoo sitte ens kerralla, et saan nyt tämän tekstin julkastua wifin voimin. :D

Maisemanvaihdos

Täällä on rantatien varrella grillauspaikkoja, nii keskiviikkona pidettii sit bbq, ja ei vitsit et oli hyvää! Sain verestää hesemuistoja ku putsasin sen parilan, mut oltii vissii jotenki tukittu se, nii ne vedet jäi vaa siihen parilan pinnalle. Upsista. Muuten vaa laiskoteltii viimeset päivät, ja kyllä se vaan oli haikeeta lähtee 8 viikon jälkeen Gold Coastilta, ja vielä haikeempaa oli sanoo moikat tytöille. :( Kiitos vielä ihanille Elinalle ja Katalle ku saatiin asuu teidän luona. ♥ Pakkaaminen oli yhtä hirveetä ku aina ennenki, ja vaikka minä en oo ostanu kokoaikana muutako pari tavallista toppia, shortsit ja lippiksen + että jouduin luopuu parista vaatteesta, nii rinkka oli pahemmin ratkeamispisteessä ku ennen, ja Janika aka shoppailuhirmu sai sen n. 30 uutta vaatekappaletta ihan nätisti tungettua rinkkaan... Vissiin alkaa kuvista pikkuhiljaa huomaan et en oo pahemmin shoppaillu täällä, hahaha. :D 

Nyt oon tyytyväisenä Brisbanen kentällä oottamassa kahen rinkan ja laukun kans et Janika saapuu tänne. Meidän piti hakee brasilioilta ne meidän kortit mitä sinne on tullu ja päätettii säästää rahaa sillai et vaan toinen lähtee seikkailee sinne. Kivipaperisakset -meiningillä sitte päätettii et kumpi saa tulla suoraa kentälle, ja kerranki onni suosi meikäläistä. :D Onneks löysin täältä noita ihmekärryjä etten joudu kantaa näitä kaikkia kamppeita... Täällä kentällä on myös oikeesti paljon pehmeitä sohvia, eli ens yö ei ehkä tuukkaan oleen niin tuskanen. Takas tuohon, et piti hakee ne kortit.... Meillä meni hermot näihin ko. tyyppeihin. Ne ilmeisesti veti herneet nenää ku minä ja Janika ei lähdetty niiden kaa treffeille, ja sen jälkee ne ei enää voinukkaa lähettää meidän kirjeitä meille ja tänää yks niistä haukku Janikan laiskaks ja pilalle hemmotelluks, ku Janika ilmotti et ei mene niille kylään. V*tuttaa tällä hetkellä et ikinä oltii noille tyypeille mukavia tai et lähetettii sinne edes mitää... Aluks mietin et toivottavasti ne ei google translaten avulla lue tätä, mut ihan sama jos lukee, en toivottavasti näe niitä enää koskaa. Nyt Janika on onneks jo junassa turvallisesti tulossa tänne, pummilla kylläkin, mut loppuhyvin kaikkihyvin. Oli kuulemma ollu vaa melkosen jäätävä kohtaaminen...

Aamulla klo 6.10 meillä lähtee lento Aucklandiin, enkä vois olla enempää innoissaa. Seuraavat 3 viikkoa tulee oleen jotain niin mahtavaa!  Meillä on vaikka mitä jännää suunnitelmissa tolle reissulle! Ekat n. yks ja puol viikkoa mennään pohjoissaarta läpi bussilla, sit ois tarkotus lautalla mennä eteläsaarelle ja siellä meille ois sitte auto vuokrattuna, tarkotuksena vetää saari sillä sit ympäri. :) Toivon vaa ettei rutata autoa, sitte ku on aika ajella väärälläpuolen kaistaa, eli vasemmanpuoleinenliikenne, ja pahimmassa (ja todennäköisimmmässä) tapauksessa manuaalivaihteisella autolla, jäiks! :D  Siellä meillä ei tosiaan oo nettiä, ja majotuksetki on ihan auki vielä, autossa ois ainaki tarkotus majailla (ai mitennii koitetaan säästää?), ja koitetaa hyödyntää wifiä (voi eii, joudutaa ehkä menee Starbucksii, en ehkä kestä), et saa tännekki laitettua kuulumisia. :)

Melkeen kriisi

Mulla on jo pidemmän aikaa kyteny ikäkriisi siitä, et täytän 20... Ja eilen täytin, eikä mulle loppujenlopuks hirveetä kriisiä iskeny. Vielä. Tuntuu nimittäin niin epäloogiselta et mulla oli synttärit, ja olin ottamassa aurinkoo ja kävin meressä uimassa. Mun synttäreinä on aina pimeetä ja kylmää, eli sitte ku rämmin joskus takas Suomeen keskelle lumikinoksia, mulle iskee ikäkriisi kaikkien muiden kriisien lisäks. Sitä odotellessa. Pienenä oisin aina halunnu et mun synttärit ois kesällä, et ne vois viettää mökillä tai että ulkona vois leikkiä muutakin ku pimeäpiilosta, nyt sain koettua sen miltä tuntuu ku synttärit on kesällä, jeii. Sitte aikuisena, jos vanheneminen alkaa oleen vielä hirveempää, nii voin aina viikkoo ennen synttäreitä pakata kimpsut ja kampsut, lähtee lämpimään ja palata ku lumet on sulanu, nii periaatteessa mulla ei siis ois synttäreitä ollenkaan...

This is how we do it...

Mun rupsahtamisen kunniaks käytii Janikan kaa ulkona dinnerillä, ylläri sushilla, ja saatiin paheksuvia katseita ku puikoilla syömisen sijaan vedettiin sormilla, haarukoitakaan ku ei ollu tarjolla. Tän noloiluhetken jälkee jatkettii Southportiin leffaan (vika kerta, ku joutu sinne kävelee!!!) kattoo Nälkäpelin kakkososa. Oli jännää mennä leffaa ku kerranki tiesi mitä odottaa, hahha, hyvä leffa siis oli! :) Oon ilmeisesti ottanu elämäntehtäväksi pistää Janikan kattoo näitä ööö fantasiaelokuvasarjoja(?). Tähän astinen saldo on: Taru sormusten herrasta, Hobitin ekaosa (kohta tokaosakin), Twilightit (J oli nähny kai kolmososan aiemmin), Nälkäpelit ja öö olikohan muita, en voi ymmärtää miten Janika on onnistunu elään ilman, et on aiemmin joutunu kattoo noita. :D After all, yllättävän positiivista kommenttia Janikalla tuli jo TSH:sta, ja nyt se jopa odottaa jo meidän hobittikyläretkee!!! 

Huominen päivä menee pakkaillessa ja perjantai-lauantaiyö punkataan Brisbanen kentällä. Lauantaiaamuna pitkästä aikaa lentokoneesee, en tiiä miks, mut me kumpiki ollaa tosta lennolle menosta ihan fiiliksissä, ihan ku ei ois jo tarpeeks lennetty. :D Sitten vajaat kolme viikkoo Uudessa-Seelannissa, minkä oon ilmottanu about sata kertaa, mut ihan sama, oon niin intona!!!